Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Amos Kautto

Kenraali Shirreff haastateltavana.

Euroopan pitää kyetä puolustamaan itseään, totesi kenraali Shirreff Kouvolan turvallisuuskonferenssissa.

Brittikenraali Sir Richard Shirreff: "Venäjä on nähtävä sellaisena, mitä se on, ei millaisena haluaisimme nähdä sen"

Urho Heinonen

Shirreffin mukaan Euroopan on yhtenäistettävä sotilaallista kalustoaan ja panostettava innovaatioihin.

Venäjän on hävittävä sota Ukrainassa yksiselitteisesti, jyrähtää brittikenraali (evp.) Sir Richard Shirreff, Naton Euroopan joukkojen entinen varakomentaja.

Shirreff ei säästele sanojaan Venäjästä puhuessaan. Hänen mielestään venäläiseen DNA:han on juurtunut pakkomielle imperiumista ja uskoo, ettei Venäjän suhteen ole mitään toivoa, vaan maata johtaa vielä vuosikymmenten ajan "joku mielipuoli".

Tärkeänä Shirreff pitää myös sitä, että liittouman valtiot tunnustaisivat, että paluuta aiempaan vallitsevaan tilaan ei ole. Erityisesti G7-valtioiden tapaisten talousmahtien olisi kenraalin mukaan syytä ottaa aiempaa enemmän vastuuta, mainiten nimeltä Ranskan, Italian, Kanadan, Saksan, sekä kotimaansa Britannian.

Yhdysvaltoihin liittyy paljon epävarmuutta

Shirreff vaatii, että Euroopan on pystyttävä seisomaan omilla jaloillaan. Hän varoittaa, ettei Yhdysvallat välttämättä panosta enää samalla tavalla Euroopan puolustukseen, mikäli republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump valitaan presidentiksi marraskuun vaaleissa.

– Euroopan on tehtävä itsestään trumpinkestävä, Shirreff kiteyttää.

Puolustuskalustoa on standardisoitava

Yhtenä suurimmista ongelmista Euroopan puolustuksessa on Shirreffin mielestä puolustusteollisuuden hajanaisuus. Hän pohtii, että maiden on nieltävä kansallisylpeytensä kaluston suhteen ja ryhdyttävä yhtenäistämään tuotantoa yleiseurooppalaiseksi.

Haasteena standardisoinnissa Shirreff näkee puolustusteollisuuden yritysten varovaisuuden. Hän ymmärtää, että yritysten on tehtävä voittoa, minkä takia ne haluavat tehdä monivuotisia sopimuksia riskien minimoimiseksi. 

Siksi Shirreff peräänkuuluttaakin täydellistä ajatusmallin muutosta puolustusteollisuudessa.

– Mutkia ei voi enää oikoa suoriksi. On keskitettävä paukut pitkän aikavälin sijoituksiin.

Aivot raksuttamaan

Shirreffin mukaan Euroopassa on kosolti valjastamatonta nerokkuutta. Hän ajattelee, että puolustusteollisuus voisi ottaa suuria harppauksia eteenpäin jos käytännön ideat ja keksinnöt saataisiin helpommin rahoittajien ja päättäjien luo.

Hän nostaa esimerkkinä ukrainalaisen Brave1-alustan, jonka tarkoituksena on tuoda sotateollisuuden prototyyppejä ihmisten autotalleista suoraan paikallisen puolustusministeriön kehitettäväksi.

– Meidän täytyy pystyä parempaan pienissä, ketterissä ja kekseliäissä asioissa.

Venäjän uhkaa ei nähdä kaikkialla

Kysymykseen tekeekö Eurooppa hänen mielestään yhä virheitä Venäjän suhteen, Shirreffin vastaus on selvä.

– Tekee.

Shirreff selventää, että kaikki maat eivät suinkaan tee virheitä. Hänen mukaansa esimerkiksi Suomi ja entiset itäblokin maat, kuten Viro, Latvia, Liettua ja Puola ymmärtävät Venäjän uhan.

Toisaalta Shirreff mainitsee, että esimerkiksi entisen Itä-Saksan alueella, jossa monilla on hyljätty olo, Venäjä-myönteisyyttä ja Nato-vastaisuutta löytyy paljon enemmän.

– Myöskään Välimeren alueella ja Lounais-Euroopassa, vaikkapa Espanjassa ja Portugalissa ei tunnisteta samalla tavalla Euroopan turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa. Liittouman pitäisi havahtua laajemmin tähän uhkaan.


Shirreff löytää paljon kehuttavaa Suomesta. Kuva: Amos Kautto

Suomi saa suitsutusta

Shirreff kehuu Suomen kokonaisvaltaista varautumista kriisitilanteisiin. Hän toteaa, että Suomella on historiansa takia ihailtava valmius ja kansallinen resilienssi.

– Suomalainen kokonaismaanpuolustuksen malli on ehdottomasti se, mitä kaikissa Nato-maissa tarvitaan.

Hänen mielestään muut maat voisivat ottaa oppia Suomen harjoitusalueista ja -mahdollisuuksista, joita muualla on paljon vähemmän kuin Suomessa.

Shirreff pohtii kuitenkin, että vaikka Suomi sinänsä on jo valmiiksi varsin yhteensopiva Naton standardien kanssa, menee Suomella vielä aikaa, ennen kuin maa on täysin asettunut Naton hallintoon ja byrokratiaan.

Kotimaalle kritiikkiä

Shirreff on aiemmin suominut avoimesti maansa hallituksia puolustusleikkauksista. Hän on kertonut, että Britannian aiempi puolustusministeri Philip Hammond yritti saada hänet sotaoikeuteen kommenteistaan. Hän suhtautuu edelleen aiempiin pääministereihin hyvin kriittisesti.

– [Boris] Johnson ja [Liz] Truss saattoivat meidät naurunalaisiksi. He olivat häpeäpilkkuja.

Shirreff suhtautuu varovaisen toiveikkaasti uuteen, Sir Keir Starmerin johtaman työväenpuolueen muodostamaan hallitukseen, joka on luvannut nostaa Britannian puolustusmenoja 2,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta "kun aika on kypsä".

– Minä sanoisin, että se aika on nyt.

Shirreff on pitkään kannattanut Britanniaan Suomen kaltaista asevelvollisuusmallia, mutta se ei näytä ainakaan lähiaikoina toteutuvan.

– Minusta se on täysin toteutettavissa ja toivon, että asiaa selvitetään. Meidän on opittava Suomelta tässä asiassa.

Sir Richard Shirreff oli puhujana Kouvolan turvallisuuskonferenssissa 13.9.2024.