Selviytymistä Salpalinjalla

Antti Leinonen on haaveillut pitkään pelikehittäjän urasta. Nyt hän on uhrannut haaveelleen jo kaksi muuta uraa ja luottaa, että käsillä olevasta projektista tulee maailmanlaajuinen menestys, joka nostaa Salpalinjan maailmankartalle.

Haminan sotilaskodissa istuu retkeilyhousuihin ja huppariin pukeutunut mies. Mustassa hupparissa lukee Road to Vostok, joka on kehitteillä oleva taktinen ensimmäisen persoonan ampuma- ja selviytymispeli. Sotilaskodissa istuva mies on pelikehittäjä Antti Leinonen, joka tekee peliä yksin, mutta suurin tavoittein: Leinonen tekee Road to Vostok -pelistä parasta omassa genressään. 

 

Salpalinjan bunkkerit kutsuvat seikkailuun. Kuva: Tuomas Härmä 

 

Haminan varuskunnan sotilaskoti valikoitui luontevaksi paikaksi haastattelulle, koska Leinonen on aikanaan suorittanut varusmiespalveluksensa Haminassa. Pelit ovat olleet Leinosen mieleen jo nuoresta pitäen, mutta varusmiespalveluksen jälkeen Leinosta mietitytti pelialan vakaus ja hän päätyi hakemaan opiskelijaksi Maanpuolustuskorkeakouluun. Leinonen päätti kuitenkin erota virastaan kesken työelämäjakson ja vaihtaa alaa visuaalisen pelisuunnittelun opettajaksi. 

– Valinta tuntui siinä kohtaa riskiltä, kun hylkäsin upseerin uran, mutta toisaalta saavutin sellaisen pisteen, jossa oli paljon mahdollisuuksia avoinna, kuten tämä projekti. 

Leinonen opetti visuaalista pelisuunnittelua neljä vuotta, mutta teki koko ajan työnsä ohessa peliprojekteja. Nyt hän tekee Road to Vostok -peliä täysipäiväisesti, mutta katsoo aiempien työtehtävien antaneen hyvät valmiudet myös pelin tekemiseen. 

Tie itään

Peli sijoittuu Salpalinjan maisemiin Suomen itärajalle jonkinlaisen kansainvälisen suuren kriisin tai konfliktin jälkeen, kun yhteiskunta on romahtanut. Pelaajan tehtävänä on selviytyä ja löytää elintarvikkeita, varusteita ja aseita, samalla kuitenkin väistellen vihollisten luoteja. 

 

Antti Leinonen tekee peliä yksin. Kuva: Tuomas Härmä

 

Peli on jaettu Area 05:n ja Vostokin välillä. Area 05 kuvastaa Suomen puolta rajasta, kun taas Vostok edustaa Venäjän läntisiä osia. Nimi Area 05 on johdettu lankapuhelinoperaattorien aluenumeroista, joissa 05 oli Kymen suuntanumero, kun taas vostok merkitsee venäjäksi itää.

Salpalinja valikoitui Leinosen mukaan pelin miljööksi historiansa ja ainutlaatuisuutensa vuoksi. Leinonen huomauttaa, että jonain päivänä voi olla, että Salpalinja ei ole enää yhtä hyvässä kunnossa kuin nyt. Silloin kolmiulotteinen mallinnus, olkoonkin pelin sisällä, säilyttää historiaa seuraaville sukupolville. Salpalinja on varsin uniikki muisto menneestä, eikä ulkomaalaisilla pelintekijöillä ole vastaavaa. 

 

Kaikki pelissä olevat rakennukset sijaitsevat tai ovat sijainneet oikeassa maailmassa. Kuva: Tuomas Härmä

 

Road to vostok, käännettynä tie itään voi kuulostaa dramaattiselta nimeltä pelille erityisesti nyt, kun Venäjä käy sotaa Ukrainassa. Leinosen mukaan pelin nimi, aiheet tai teemat eivät ota kantaa polittisiin kysymyksiin, vaan pyrkivät tarjoamaan hengähdystaukoa niistä. 

– Pelit ovat viihdeteollisuuden tuotteita, eli niiden tarkoitus on viihdyttää ja tuottaa jotain arvoa pelaajalle. Se mitä ulkomaailmassa tapahtuu, oli se sitten kuinka ikävää tahansa, ei kuulu videopeleihin. Ne keskustelut käydään eri formaatissa. En itse koe, että nyt olisi erityisen otollinen aika tehdä tämän tyylistä peliä tässä miljöössä, eikä tämä peli ole mikään kahden maan vastakkainasettelu, sen miljöö vaan sattuu olemaan Suomen itäraja. 

Maastosta tietokoneelle

Leinonen tekee peliään pohjautuen todellisiin paikkoihin. Paikkoja tallennetaan ottamalla paljon kuvia eri kuvakulmista, minkä jälkeen  kuvat siirretään kolmiulotteisen mallin päälle tietokoneella. Leinonen kertoo, että peliin sopivien paikkojen löytämisessä auttaa oma paikallistuntemus ja aiemmat vuodet Puolustusvoimilla. 

– Olen lapsena ja nuorena käynyt näissä paikoissa seikkailemassa ja sitä kautta tiedän keskeiset ja mielenkiintoiset alueet, jotka voisivat peliin sopia. Toisaalta oma sotilastausta on eduksi, kun tuntee Salpalinjan historiaa ja tietää mitä on rakennettu minnekin. 

Leinonen mainitsee myös, että verkosta löytää helposti muita autioista kohteista kiinnostuneita, ja sitä kautta saa vinkkejä mahdollisista paikoista. 

Pelin demo-versiossa olevat hylätyn kylän talot perustuvat kaupungin pakkolunastamiin taloihin Kaakkois-Suomessa, joihin Leinonen on kaupungin luvan kanssa murtautunut. 

Luottamusta läpinäkyvyydellä

Leinonen tekee Road to Vostok -pelistä paljon videoita YouTubeen, joissa hän selittää tarkasti, mitä pelin konepellin alla tapahtuu. Pelimekaniikkojen avaamiseen on Leinosen mielestä selkeät syyt, jotka ovat läpinäkyvyys ja kuluttajan palveleminen. 

– Selviytymispelien maine on kärsinyt siitä, kun monet kehittäjät lupaavat yleisölleen paljon, mutta ilman läpinäkyvyyttä. Uskon, että tällä hetkellä läpinäkyvyys on tämän projektin tämänhetkisen suosion kulmakivi. Monesti pelaajien ja kehittäjien välillä on aika iso kuilu, jos ainoa kommunikointi yritykseltä yleisölle on markkinointi. 

Pelin täytyy kulkea vielä pitkä tie ennen kuin sen ensimmäinen täysimittainen versio on valmis. Seuraava rajapyykki Leinosella on asetettuna noin vuoden päähän, kun tavoitteena on julkaista toinen, valmiimpi demo-versio pelistä.

 

Kuvankaappaus Road to Vostok -pelistä. Kuva: Antti Leinonen/ Road to Vostok