Nato-selvitys: Jos Natoon, niin Ruotsin kanssa
Jos Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä, päätös tulisi tehdä selvityksen mukaan yhteisymmärryksessä Ruotsin kanssa: yksin molempien puolustusstrategiat kärsisivät. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindbergin mielestä selvitys on hyvä.
Arviontityöryhmän raportin mukaan Suomen Nato-jäsenyys muuttaisi täysin Suomen ja sen turvallisuuspolitiikan suhteen Venäjään. Arvio mahdollisen jäsenyyden vaikutuksista luovutettiin ulkoministeri Timo Soinille 29. huhtikuuta ulkoasiainministeriön tiloissa.
Raportin tarkoituksena ei ole tarjota puolesta-ja-vastaan -tyyppistä vertailua Suomen Nato-keskusteluun.
– Tämä on itsenäinen asiantuntijaraportti, ja ulkoasiainministeriö ei antanut asiakirjaan poliittista ohjausta sen paremmin sisältöön kuin johtopäätöksiinkään, ulkoministeri Soini muistutti tiedotustilaisuudessa.
Hän uskoo, että asiantuntijaraportti on hyvä pohja jatkokeskustelulle Natosta sekä Suomessa, Ruotsissa että muualla ulkomailla. Hallitus antaa oman ulko- ja turvallisuuspoliittisen selontekonsa eduskunnalle kesäkuussa.
– Jos ja kun tästä raportista on hyvää tavaraa huomioon otettavaksi niin se sitten otetaan selonteossa huomioon, Soini toteaa.
Venäjä on todennut usein, että Naton lisälaajentuminen on uhka kansalliselle turvallisuudelle. Jos Suomi liittyisi Natoon lähitulevaisuudessa, liittouman välitön raja Venäjän kanssa kaksinkertaistuisi nykyisestä.
Työryhmä arvioi, että Nato-jäsenyyteen Venäjä reagoisi: geopoliittinen muutos olisi niin suuri, ettei Moskova voisi jättää sitä huomioimatta. Suomen ja Venäjän suhteet kärsisivät huomattavasti ja poliittinen reaktio olisi ankara.
Mikäli Suomi liittyisi Natoon ilman Ruotsia, Suomi jäisi strategiseen etuvartioasemaan ilman suoraa maayhteyttä Natoon. Ainoa yhteys kulkisi pohjoisen vaikeakulkuisen ja vuoristoisen Norjan raja-alueen kautta. Toisaalta Ruotsin vastaava päätös jättäisi Suomen entistä suojattommamaksi itäisen naapurimaan edessä.
Asiakirjan mukaan siirto voisi johtaa kylmän sodan skenaarioiden paluuseen, jolloin Suomen olisi varottava liikkeitään ylläpitääkseen kohtuullista tasapainoa Venäjän ja liittokunnan välillä sekä luotettava siihen, että Ruotsi toimii siltana länteen.
Lindberg: Selvitys on tervetullut
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindbergin mukaan on tervetullutta, että Nato-kysymystä tarkastellaan riippumattomasti ja faktapohjalta.
– Puolustusvoimien organisaatiorakenne on kunnossa ja asevelvollisuuteen perustuvaa järjestelmää meidän ei tarvitse lähteä muuttamaan missään vaihtoehdossa, Lindberg kommentoi antamassaan tiedotteessa.
Kuten Nato-kenraali Petr Pavel sanoi maanantaina 25. huhtikuuta Finlandia-talolla, myös työryhmän arvioissa todetaan, että Suomen siirtyminen liittoumaan olisi lähinnä tekninen prosessi eikä vaatisi monia käytännön järjestelyjä.
Raportin mukaan Suomen puolustusjärjestelmä on jo yleisesti ottaen pitkällä yhteistoimintakykyinen Naton joukkojen kanssa ja erityisesti sen skandinaavisten jäsenten kanssa. Suomi on yksi niistä erittäin harvoista Natoon kuulumattomista maista, jotka ovat mukana taistelujärjestelmien välisessä Link 16 -datalinkkijärjestelmässä.
Ilmaoperaatioiden johtamisjärjestelmää lukuun ottamatta Suomi on saavuttanut lähes kaiken, mitä ulkopuolinen maa voi liittoumassa saavuttaa.
Työryhmän arvioi, että Suomen puolustusbudjetti nousee 3,41 miljardiin euroon, joka on 1,64 prosenttia bruttokansantuotteesta. Naton tavoite jäsenmaiden puolustusmenoille on kaksi prosenttia, joten jos Suomi liittyisi jäsenmaaksi ja haluaisi kuroa eron umpeen, pitäisi vuosibudjettia kasvattaa reilulla 700 miljoonalla eurolla. Ruotsissa on tekeillä samantyyppinen selvitys mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista.
Työryhmään kuuluivat ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen, entinen ruotsalaisdiplomaatti Mats Bergquist, Geneven turvallisuuspolitiikan keskuksen sekä Lontoossa toimivan Kansainvälisen strategisten tutkimusten instituutin puheenjohtaja François Heisbourg ja entinen suomalaisdiplomaatti René Nyberg.
