Selonteko: kansainvälistä yhteistyötä syvennettävä
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko penää yhteistyön lisäämistä muun muassa Suomen ja Ruotsin välillä. Naton avoimien ovien politiikan jatkumista pidetään tärkeänä.
Valtioneuvoston tänään julkaisema selonteko määrittelee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle 15 keskeistä painopistettä 2020-luvun puoleenväliin ulottuvalle ajanjaksolle. Selonteon perusteella toimintaympäristö on muuttunut, ja kansainvälistä yhteistyötä on syvennettävä.
– Maahanmuuttokriisi jatkuu, EU:n talouskriisi ei ole ohi, ja eurooppalainen turvallisuusjärjestelmä on haastettu. Keskeinen muutos turvallisuustilanteessa on Venäjän toimeenpanema Krimin valtaus ja toimet Itä-Ukrainassa. Suomi ei voi eikä halua eristäytyä, ulkoministeri Timo Soini painotti tänään selontekoa esitellessään.
Painopisteeksi selonteossa määriteltiin muun muassa Euroopan unionin puolustusyhteistyön vahvistaminen sekä yhteistyön syventäminen Ruotsin ja Suomen välillä. Venäjä-suhteissaan Suomi rakentaa yhteistyötä ja pitää yllä vuoropuhelua esimerkiksi kansainvälisestä tilanteesta. EU:n yhteisten Venäjä-linjausten todetaan olevan Suomen toiminnan perusta.
Selonteon mukaan hybridiuhkiin on reagoitava, ja ”Suomi selvittää mahdollisuuksia hybridiuhkiin keskittyvän osaamiskeskuksen perustamiseksi” osana EU:n hybridiuhkien vastaisten toimien kehittämistä. Naton todetaan olevan keskeinen Euroopan turvallisuutta edistävä tekijä.
– Suomi toimeenpanee laajaa kumppanuutta Naton kanssa ja pitää yllä sotilaallisen liittoutumisen mahdollisuutta. Naton avoimien ovien politiikan jatkuminen on Suomelle tärkeää. Suomi osallistuu jatkossakin Naton harjoitustoimintaan – omista lähtökohdistaan, Soini totesi painokkaasti tiedostustilaisuudessa.
Jatkoa luvassa
Selonteko esittää Suomen jatkavan aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan, ja toteaa sen kehittävän samalla puolustusvoimien omia suorituskykyjä ja valmiuksia. Osallistumisen vaikuttavuutta pitää arvioida säännöllisesti operaatiokohtaisesti. Kriisinhallinnan monimuotoistuminen on otettava huomioon, ja Suomen osallistuminen EU:n operaatioihin on tärkeää.
– Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisihallintaan. Myös rauhanvälitykseen tullaan panostamaan. Kaikki tämä on tarpeen, jotta voidaan esimerkiksi vaikuttaa muuttoliikkeiden perussyihin ja ehkäistä konflikteja, Soini kommentoi.
Selontekoa käsitellään eduskunnan lähetekeskustelussa ensi tiistaina 21. kesäkuuta. Syksyllä selontekoa tullaan käsittelemään ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnissa, jonka jälkeen se etenee eduskunnan äänestykseen.
Tänään julkaistu selonteko edeltää myöhemmin tänä vuonna julkaistavaa puolustuspoliittista selontekoa, joka Soinin mukaan tulee konkretisoimaan nyt esitettyjä strategisia linjauksia esimerkiksi puolustusyhteistyöhön liittyen.
