Seitsemän vuosikymmentä koulutushaaramerkkejä

Uusin huollon koulutushaaramerkki vuodelta 2018 sopii hyvin yhä käytössä olevien vuoden 1949 merkkien sekaan.

Koulutushaaramerkit otettiin Puolustusvoimissa käyttöön virallisesti itsenäisyyspäivänä 1949. Jo 1930-luvulla oli ollut käytössä mustakeltaisia kanta-aliupseerien koulutushaaramerkkejä, mutta ne jäivät varsin nopeasti pois käytöstä.
 
Ensimmäisissä m/49-koulutushaaramerkeissä tausta oli huovankaltaista kangasta, ja merkit
ommeltiin hihaan. Aluksi merkkejä jaettiin vain osalle varusmiehistä, mutta hiljalleen merkkien saajia lisättiin ja vuonna 1962 merkit päätettiin uudistaa. Huopainen tausta poistui kankaisen tieltä, ja merkkejä alettiin jakaa kaikille varusmiehille erikoiskoulutuskaudella. Tätä nykyä joukko-osastoristit ajavat vain osalle varusmiehistä jaettavan tunnustuksen virkaa.
 
Vuoden 1949 merkkejä oli vajaa kuusikymmentä erilaista, mutta käytännössä merkkejä oli
huomattavasti enemmän, sillä aselajivärit olivat läsnä myös aselajien yhteisissä merkeissä:
esimerkiksi ilmavoimien lääkintämiehellä merkin taustaväri oli sininen ja tykistön lääkintämiehillä punainen. Tästä luovuttiin vuoden 1962 uudistuksessa. M/49 ja m/62 –merkkien alkuperäispiirustukset tiettävästi hävitettiin 1990-luvulla, mutta merkkejä ja kuvia niistä on säilynyt.
 
1960-luvun jälkeen merkkien määrä on muuttunut useaan otteeseen ja vaihtelee edelleenkin. Monet vuoden 1949 merkeistä ovat yhä käytössä, ja uusin huoltopalvelun merkki taas on otettu käyttöön vasta vuonna 2018. Merkkien määrä on kuitenkin yhtenäistämisen ja yksinkertaistamisten myötä ollut viime vuosikymmenet laskusuunnassa, vaikka lähes jokainen varusmiessukupolvi haikaileekin uusia, itselleen sopivia merkkejä.

Artikkelia varten on haastateltu Sotamuseon heraldikkoa Liisa Kontiaista, sotilasperinteen harrastaja Seppo Simolaa sekä majuri Marko Maaluotoa Pääesikunnan henkilöstöosastolta.

Panssarivaunumies (vas.), panssarintorjuntamies, panssarivaunun ampuja
Vuoden 1949 panssarivaunun ajajan merkki on nykyisin panssarivaunumiehen merkki. Aiemmin nyrkki oli vaununjohtajalla keltainen, ja panssarintorjuntamiehellä reunat taas olivat aiemmin oranssit, joka viittasi kouluttavaan aselajiin. Panssarintorjuntamiehen merkissä vaunu etenee heraldisesti oikealle eli ”perääntyy”, sillä kyseessä on vihollisen vaunu. Panssarimerkkejä on vuosien saatossa yhtenäistetty, ja muun muassa erilliset vaunun ampujan, viestittäjän ja suojamiehen merkit ovat poistuneet.

Jääkäri (vas.), pikakiväärimies, kaupunkijääkäri
Jääkäri eli kiväärimies ja pikakiväärimies ovat alkuperäisiä vuoden 1949 merkkejä. Pikakiväärimies,konekiväärimies ja muut erilliset ampujamerkit poistettiin vuoden 1962 uudistuksessa, kunnes kaupunkijääkärit saivat oman merkkinsä vasta vuonna 2016. Kiväärimiehen merkin kiväärimalli on yhä sama pystykorva kuin vuonna 1949, joka vieläpä osoittaa heraldisesti väärään suuntaan, mutta sitä ei ole koskaan uudistettu, vaikka suunnitelmia on tiettävästi ollut.

Jalkaväkipioneeri 1949 (vas.), pioneeri 1949, raivaajapioneeri
Vuoden 1949 malliston vihreä jalkaväkipioneerin merkki on nykyisin kaikkien pioneerien käytössä violettina. Alkuperäisessä mallistossa Pioneerirykmentin pioneereille oli oma
hammaspyörämerkkinsä. Raivaajapioneerit taas saivat nykyisen koulutushaaramerkkinsä vasta 2000-luvulla.

Valokuvausmies (vas.), huolto, elektroninen sodankäynti
Valokuvausmies (kuvassa Merivoimien) on osa alkuperäisiä vuoden 1949 merkkejä, joka kuitenkin poistettiin käytöstä ennen uutta paluuta 2000-luvulla. Huoltopalvelun merkki on kaikista uusin, vahvistettu syksyllä 2018. Elektroninen sodankäynti on vuodelta 2016, taustaltaan musta kouluttavan Panssariprikaatin aselajin takia.