Savotan ja Puolustusvoimien vuosikymmeniä kestänyt yhteistyö toimii paremmin kuin koskaan

70-vuotista taivaltaan juhliva perheyritys uudistuu ennakkoluulottomasti, mutta pitää arvoistaansa kiinni.

Kun puhutaan puolustusteollisuudesta, ei ensimmäisenä ehkä tule mieleen pienessä keskisuomalaisessa kuntapahasessa toimiva perheyritys. Savotta on kuitenkin yksi Suomen puolustuksen keskeisimpiä yrityksiä, ja uuden ajan myllerrys näkyy selvästi myös 70-vuotiaan varustevalmistajan uusissa tiloissa.

– Kaupat on lyöty kiinni mutta rakennus ei ole vielä virallisesti siirtynyt meidän omistukseen. Varastotoiminta on kuitenkin jo keskitetty tänne, kertoo Savotan myyntijohtaja Jenni Valkeinen esitellessään Karstulan jäähallia.

Savotta tarjoutui rakennuksen ostajaksi kun jäähallin omistanut yhtiö ajautui konkurssiin. Varastotoiminta on jo täydessä vauhdissa kiekkosponsoreiden mainosplakaattien koristamassa kaukalotilassa. Aikaa ei selvästikään olla hukattu pinnallisuuksiin.

Vilinää riittää pukukoppienkin puolella. Siellä valmistellaan viikonloppuna järjestettäviä Savotan 70-vuotisjuhlia.

– Tulitte juuri oikeaan aikaan tänne, olemme viikonloppua varten kaivaneet kaikki historialliset roippeet varastoista, toteaa tuotepäällikkö Stefan Melander.

Savotoilta poteroihin

Savotta aloitti toimintansa vuonna 1955, vain noin kolmenkymmenen kilometrin päässä nykyisestä tehtaastaan. Pylkönmäen Nahkatyö valmisti silloin metsätyöhön sopivia rukkasia ja reppuja.

Yksinkertaiset ja kestävät varusteet sopivat savottahommiin hyvin, ja tällä ajatuksella yritys on jatkanut tähän päivään saakka – tehdään niin, että kestää, on Savotan motto.

Stefan Melander esittelee Savotan LJK-rinkkaa, jossa kokeiltiin ensimmäisen kerran synteettisiä materiaaleja. Samanlaisia materiaaleja käytettiin laajemmin M85-järjestelmän valmistuksessa. Kuva: Karoliiina Huopalainen

Puolustusvoimista tuli Savotan kumppani jo 1960-luvulla sissitelttojen ja sisseille suunniteltujen satulareppujen myötä. Sopimus M85-taistelujärjestelmän kehittämisestä ja valmistamisesta oli pienelle yritykselle valtava asia.

Yhteistyö on jatkunut siitä lähtien hyvin tiiviinä, ja jokainen nykyreserviläinen on koulutettu Savotan taisteluvarusteilla, joko M85-, M05- tai muun mallinimen omaavilla tuotteilla.

– Tuotekehitys on ennen ollut pitkälti ylhäältä saneltua, Puolustusvoimilta tuli pitkät listat vaatimuksista, jotka sitten toteutettiin millilleen mukisematta. Se näkyy varusteissa. Monia asioita ei oltaisi varmaan tehty samalla tavalla itse, Melander kiteyttää menneitä projekteja.

Tuotantolaitoksesta tuotekehittäjäksi

Varusteita kehitetään nyt Savotalla historiallisen kovalla tahdilla, ja dynaamisuus on jotain aivan muuta kuin esimerkiksi M05-järjestelmän kehittämisen aikaan. 

2000-luvulla Savottaa vaivasi Melanderin mukaan passiivisuus. Kovimmat tekijät olivat eläköityneet 90-luvun lopulla ja puhti puuttui. Halu muuttua olikin kova, kun Elmo ja Julius Valkeinen ottivat ohjat käsiinsä Savotan kolmannen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä vuonna 2016.

M05-taistelujärjestelmä on monelle varusmiehelle tuttu, mutta kukaan ei tunnu tietävän mihin tarkoitukseen kenttälapiotaskun sivuihin on lisätty Pals-hihnat. Kuva: Karoliina Huopalainen

Jos tuotteen matka piirustuspöydältä valmiiseen varusteeseen ennen kesti jopa kymmenen vuotta, voi uusi varuste nykyään syntyä jopa alle kuukaudessa.

– Voisi sanoa, että olemme siirtyneet tuotantolaitoksesta tuotekehittäjäksi, se on tarpeen sanelema muutos, Jenni Valkeinen summaa.

Kehitys käy kuumana

Ennen täysimittaista sotaa Ukrainassa kehitysprojekteja oli vuosittain ehkä yksi. Viimeisen puolen vuoden aikana vastaavia projekteja on ollut neljä. Tuotekehitystä on skaalattu ja virtaviivaistettu vastaamaan tämän päivän tempoa.

Puolustusvoimien kiihtyneen tarpeen ja Savotan omatoimisen kehitystyön seurauksena vanhat kumppanit puhuvat nyt samaa kieltä ja kehitysyhteistyö rakentuu dialogin päälle.

– Jos jonkun asian voi esimerkiksi tehdä yksinkertaisemmin tai halvemmalla, niin ei sitä ajatusta enää tarvitse erikseen myydä. Silloin lopputuotteesta tulee järkevä, Melander kertoo.

Oppeja omaan tekemiseen otetaan nyt matalammalla kynnyksellä myös muulta maailmalta ja kuluttajamarkkinoilta.

– Ennen vieraan valtion taisteluliiviä pääsi ehkä tutkimaan jonkun sotilaan valvovien silmien alla jossain kaukana. Nyt voi vapaasti tutkia kaiken maailman härpäkkeitä verkosta ja ottaa inspiraatiota niistä, Melander kertoo.

Melander arvioi, että reserviläisten kasvanut aktiivisuuskin vaikuttaa varusteiden kehitykseen. Kun loppukäyttäjä tietää varusteista vähän enemmän kuin mitä sotilaan käsikirjassa kerrotaan, syntyy laajempaa keskustelua niiden käytettävyydestä.

Kriisiaika yrityksen ytimessä

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan pisti ennennäkemätöntä vauhtia Savotan tehtaisiin. Tuotanto ei kuitenkaan myllerryksestä huolimatta pahemmin yskinyt. Savotta on Valkeisen mukaan kriisiajan yritys, joka tietoisesti pitää materiaalivarastot ylisuurina ja tuotannon lähellä. Pahimmat pullonkaulat siis vältettiin.

Virossa yritys avasi vastikään uuden tehtaan rajakaupunki Valgaan ja Tarton tuotantolaitosta laajennettiin. Myös Karstulan tehtaan tuotantokapasiteettia on lisätty.

Savotan tuotanto on lähes sataprosenttisesti keskitetty näihin tehtaisiin. Raaka-aineetkin ovat poikkeuksetta tuotettu Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Toimintalogiikka ei tuo kilpailuetua ainakaan tuotteiden hinnoittelussa, mutta Valkeinen uskoo, että se tuo pidemmällä aikavälillä vakautta liiketoimintaan. Karstulalaisen perheyrityksen vakaa asema Suomen puolustusteollisuudessa ainakin puhuu puolestaan.

– Asioita on pitänyt tehdä tosi oikein tosi pitkän aikaan, Jenni Valkeinen summaa.