"Euroopan sotilaallisen turvallisuuden tulevaisuus voi olla vain eurooppalaisemmassa Natossa" – Sauli Niinistön mielestä jokaisen maan pitäisi varustaa itse itseään

Presidentti kiitti Pohjoismaiden ja Saksan lisäinvestointeja puolustukseen Ulkopoliittisen instituutin järjestämässä tilaisuudessa.

Presidentti Sauli Niinistö pitää hyvin mahdollisena, että Yhdysvallat vähentää osuuttaan Euroopassa ja sen myötä myös Natossa. Niinistön mukaan Euroopan Nato-maiden on valmistauduttava täyttämään kaikki mahdolliset aukot.

– Näen, että Euroopan sotilaallisen turvallisuuden tulevaisuus voi olla vain eurooppalaisemmassa Natossa, Niinistö korosti avauspuheenvuorossaan Ulkopoliittisen instituutin (UPI) järjestämässä seminaarissa.

Niinistö kiitti asevelvollisuutta, MPK-toimintaa ja suomalaisten historiallista muistia siitä, että Suomi sijoittuu korkealle turvallisuusajattelussa. Hän pitää hyvänä asiana, ettei Suomi luopunut asevelvollisuudesta silloinkaan, kun monet muut Euroopan maat kylmän sodan päätyttyä näin tekivät. Niinistön mielestä jokaisen maan pitäisi varustaa itse itseään.

– Saksa, Ruotsi, Tanska ja nyt Suomikin on ilmoittanut tuntuvasta lisäyksestä puolustusmenoihin. Näin se asia vain sitten on, että pontevilla julistuksilla ja kovilla tuomioilla ei tätä maailmaa muuteta. Se vaatii voimaa. Sitä, että muutkin näkevät, että noilla on voimaa.

Avainasemassa yhteistyö ja vastuunkanto

Euroopan asema turvallisuuskysymyksissä sekä yhteistoiminnan vahvistaminen liittolaismaiden kanssa toistuivat muidenkin asiantuntijoiden puheenvuoroissa. Panelistien mielestä olisi tärkeää, että liittolaisuuksia voitaisiin solmia myös Naton ulkopuolelta.

– Nyt, kun on havaittavissa merkkejä Yhdysvaltojen sitoutuneisuuden heikentymisestä, olisi tärkeää nähdä myös B-suunnitelman mahdollisuus, jos A-suunnitelma eli Nato-yhteistyö sakkaa. Tällainen voisi olla esimerkiksi Pohjoismaisen yhteistoiminnan lisääminen, arvioi vanhempi tutkija Matti Pesu UPI:sta.

– Olisi sulaa hulluttaa olla miettimättä muitakin vaihtoehtoja. Täytyy hajauttaa riskejä ja moninaistaa mahdollisuuksia. Ukrainan sota on osoittanut, että tarvitaan kumppanuuksia, liittolaisuuksia ja tietysti myös varasuunnitelma, UPI:n ohjelmajohtaja Harri Mikkola jatkaa.

Hiski Haukkala kysyy, voitaisiinko puolustusyhteistyötä lisätä myös EU:n ulkopuolisten jäsenmaiden, kuten Iso-Britannian ja Norjan kanssa. Kuva: Eetu Kolehmainen

Asiantuntijoiden mukaan nimenomaan Ukrainan tilanne ja tulevaisuus ovat keskeisiä tekijöitä kokonaisvaltaisen turvallisuustilanteen kannalta. UPI:n johtava tutkija Sinikukka Saari muistuttaa, että Suomi on niin turvassa kuin muukin Eurooppa.

Suomen roolia ei voi vähätellä

Pesun mielestä suomalaisten kriisitietoutta ei tarvitse varsinaisesti nostaa, sillä hänen mukaansa suomalaisilla on kriisien varalle vahva kansallinen konsensus. Asia on pantu merkille myös Natossa.

– Pääasiassa Suomi nähdään vahvana sotilaallisena maana, jolla on vahva geopoliittinen asema. Me emme ole pelkästään turvallisuuden vastaanottajia vaan myös sen tuottajia, mikä saattaa olla Natossa poikkeuksellistakin, arvioi tutkijatohtori Heljä Ossa.

Myös Viron puolustustutkimuskeskuksen johtaja Kristi Raik arvostaa Suomen peliliikkeitä maailmanpolitiikassa. Raikin mielestä Suomi on ymmärtänyt, ettei diplomaattisten ulkosuhteiden ylläpitäminen poissulje omasta puolustuksesta huolehtemista. 

Kristi Raik, Hiski Haukkala, Mike Winnerstig ja Sinikukka Saari korostavat puheenvuoroissaan yhteistyön merkitystä Euroopan turvallisuuden nimissä. Kuva: Eetu Kolehmainen

Selvää on, että muuttunut turvallisuustilanne asettaa Suomen ja koko Euroopan suurien kysymysten eteen. Sellaisen esitti myös Sauli Niinistö omassa puheenvuorossaan.

– Pysyäkkö sitä yhdessä vai lähteäkkö yksin marjaan? Nyt täytyy muistaa, että yksin marjaan lähtevä voi kyllä löytää apajan, mutta suuri riski on myös joutua eksyksiin.

Vuosittainen FIIA Forum järjestettiin torstaina 3. huhtikuuta. Paneelikeskusteluihin osallistuivat myös UPI:n johtaja Hiski Haukkala, UPI:n Alivaltiosihteeri Outi Holopainen ja Mike Winnerstig Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta. Keskustelujen moderaattoreina toimivat UPI:n tutkijat Iro Särkkä ja Joel Linnainmäki.