Satelliittikuvat ja sosiaalisen median lipsahdukset paljastavat, mitä Ukrainassa tapahtuu

Emil Kastehelmi kerää tiedonmurut verkosta, ja kokonaiskuva muodostuu.

Video venäläisten mekanisoidun joukkueen hyökkäyksestä Itä-Ukrainassa on lähtenyt leviämään sosiaalisessa mediassa.
Videolla näkyy, kuinka venäläiset etenevät tuhoutuneiden kulkuneuvojen rikkoman palaneen pellon halki.
Hyökkääjät ajautuvat miinakentälle, jossa he saavat kokea vielä tykkien ja lennokkien vihan. Tappioita kertyy nopeasti, ja sekasortoon ajautuneen joukkueen rippeet pakenevat.
Emil Kastehelmi huomaa postauksen ja päättää analysoida videon avointen lähteiden tiedustelua suorittavan Black Bird Groupin kanssa. Kyseessä on yhteisö, jonka Kastehelmi on perustanut ystäviensä kanssa. 
Avointen lähteiden tiedustelussa analysoidaan tietoa, kuvia ja videoita, joita on tarjolla kaikille lähinnä verkossa. Avointen lähteiden tiedustelu tunnetaan myös englanninkielisellä lyhenteellä OSINT eli Open Source Intelligence.
Videon analysointiin kuuluu tapahtumien geolokaatio, eli videon paikannus siinä näkyvän maaston perusteella. Myös videon tuoreus tarkastetaan, jotta vanhaa videota ei käytettäisi nykytilanteen arvioimiseen.
Videosta voidaan myös oppia, miten venäläiset sotilaat toimivat.
Lopuksi tieto siirretään Black Bird Groupin verkossa ylläpitämään tilannekarttaan. Kastehelmi koostaa helposti luettavan ja katsottavan analyysin sosiaalisen median palvelu X:ään muiden vastaavien tapahtumien jatkoksi.
Työ on kerännyt X:ssä on yli satatuhatta seuraajaa, ja lisäksi Kastehelmeä haastatellaan eri medioissa asiantuntijana.

Reservin tiedustelu-upseeri 

Kastehelmi sai ensikosketuksensa avointen lähteiden tiedusteluun palvellessaan tiedustelu-upseerina Karjalan prikaatissa. Reserviin hän siirtyi vänrikkinä vuonna 2014.
Kastehelmi aloitti vuonna 2016 valtiotieteiden opinnot Turun yliopistossa. Tällä hetkellä hän on gradua ja muutamaa kurssia vaille maisteri, koska aika menee töihin ja avointen lähteiden tiedusteluun.
Päätyönään Kastehelmi toimii Iltalehdessä erikoistoimittajana. Siellä hän pyörittää viikoittaista Tilannestudiosarjaa, jossa käsitellään Ukrainan sodan tapahtumia.
Kaiken päälle Kastehelmi työstää uutta tietokirjaa sekä käy luennoimassa Ukrainan sodasta ja avointen lähteiden tiedustelusta.
– Saan olla työluonteisissa tehtävissä seitsemän päivää viikossa, hän kertoo.

Tilannekartta heti pystyyn

Ennen Ukrainan sotaa Kastehelmi työskenteli Vihreiden europarlamentaarikko Alviina Alametsän avustajana. Koska Alametsä oli EU:n turvallisuus ja puolustusalivaliokunnan jäsen, Kastehelmen työtehtäviin kuului erityisesti turvallisuustilanteen seuraaminen.
Ukrainan sodan kynnyksellä Kastehelmi ja varusmiespalveluksessa toisiinsa tutustuneet John Helin ja Eerik Matero alkoivat yhdessä kerätä tietoa avoimista lähteistä ja luomaan tilannekarttaa.
– Olimme todenneet, että se näyttää alkavan. Laitoimme oikeana yönä kellot soimaan alkuyöstä, Kastehelmi kertoo. Kastehelmen mukaan varmuus sodan alkamisesta syntyi pääosin avoimista lähteistä kerätyn tiedon kautta. 
Sotilaiden verkossa julkaiseman sisällön ja satelliittikuvien perusteella ryhmä päätteli, että venäläiset olivat keskittäneet huomattavasti joukkoja Ukrainan rajalle. Verkossa levisi myös huolestuttavaa sisältöä eri maiden lähetystöistä Kiovassa.
– Kun lähetystöt polttavat tavaroitaan niin, että savu nousee, oli aika selvä, että tässä tuskin on enää harjoitus käynnissä, Kastehelmi kertoo.
Ryhmälle kävi nopeasti selväksi, että lähes kaikilla medioilla oli sodasta väärä tilannekuva karttoja ja faktoja myöten.
– Odessassa ei ollut mitään ihmeellistä maihinnousua. Harkovaa ei ollut piiritetty, ja niin edelleen. Aloimme tuottaa omaa tilannekarttaa. Varmaan jo ensimmäisellä viikolla Helsingin Sanomista pyydettiin haastattelua. Siitä se lähti, Kastehelmi kertoo.

Emil Kastehelmi on reservin tiedustelu-upseeri. Kuva: Laura Linna

Tietoa myös venäläisiltä

Black Bird Group kerää tietoa monesta lähteestä. Arvokas tieto tulee pääosin sosiaalisen median julkaisuista, kuten rintamalta tulevasta video ja kuvamateriaalista.
– Lähteitä on niin paljon, että jos haluaa tehdä mitä me teemme, tarvitsee tiimin, Kastehelmi kertoo.
Ryhmän etuna on myös se, että jokainen voi erikoistua johonkin taitoon. – Jos muistisairas katoaa metsään ja laittaa selfien verkkoon, Eerik todennäköisesti löytää hänet, Kastehelmi vakuuttaa.
Kun Ukrainassa tapahtuu jotakin isoa, tieto pyritään vahvistamaan monesta luotettavaksi todetusta lähteestä. Venäläisistä lähteistäkin on hyötyä.
– Olemme pyrkineet ottamaan seurantaan luotettavan oloisia venäläisiä tilejä, joilla vaikuttaa pitkäaikaisen tarkkailun perusteella olevan suoria lähteitä rintamalla oleviin toimijoihin.
Venäjän viranomaisetkin julkaisevat hyödyllistä tietoa. Esimerkiksi Venäjään laittomasti liitetyn Donetskin kansantasavallan ihmisoikeusvaltuutettu on julkaissut kiinnostavia tappiotilastoja.
Jotkut venäläiset ja ukrainalaiset bloggaajat näyttävät saavan sisäpiiritietoa asevoimilta.
– Venäläisellä Rybar-kanavalla on välillä huolestuttavan tarkkaa tietoa tietyistä Ukrainan toimista ja joukoista.
Kastehelmi ei kommentoi, onko ryhmällä omia lähteitä Ukrainassa tai Venäjällä. Nykyään ryhmä hyödyntää myös korkean resoluution satelliittikuvia, joita se ostaa Airbusilta ja muilta yrityksiltä.
– Pystymme käyttämään kyvykkyyksiä, jotka ovat joskus olleet hyvin korkean tason tiedustelun – jos niidenkään – käytössä, Kastehelmi huomauttaa. Black Bird Group saa rahoitusta Jenni ja Antti Wihurin säätiöltä. Osa tuesta on käytetty satelliittikuvien hankkimiseen, osa uuden analyytikon palkkaamiseen.

 

Sotilaat oppineet virheistään

Ukrainan taistelualueilla on nykyään vähän siviilejä, minkä takia tietoa tihkuu niukasti. Lisäksi sotilaat ovat oppineet, että kuvien laittaminen verkkoon on kuolettavaa. Tästä huolimatta rikkeitä tapahtuu.
Ukraina on sodan aikana kohdannut haasteita siviiliväestön somettamisen ja operaatioturvallisuuden, eli sotilastoiminnan salassapidon kanssa. Ongelma on helpottanut tiedotuksen avulla. Ukraina on myös rakentanut verkkosivuja, jonne kuka vaan voi raportoida epäilyttävästä toiminnasta, kuten sotilaskohteiden tai kaluston kuvaamisesta.
– Se, että paljon ihmisiä kuolee, tarvitsee kirjaimellisesti vain ihmisen, joka laittaa verkkoon yhden väärän kuvan, Kastehelmi varoittaa.
– Mikäli Suomessa syttyisi konflikti, veikkaan, että ensimmäisinä päivinä ja viikkoina olisi operaatioturvallisuuden kanssa samanlaisia hankaluuksia kuin Ukrainassa, hän lisää.
Black Bird Group valikoi tarkkaan, mitä se julkaisee verkossa.
– Pidämme erittäin tarkkaa kuria siitä, että kunnioitamme Ukrainan operaatioturvallisuutta, Kastehelmi kertoo.

Tekoäly uhka ja mahdollisuus

Avointen lähteiden tiedustelu hyödyntää jatkossa enemmän tekoälyä. Hyvä puoli on, että tekoälyä voi käyttää suurten tietomäärien analysointiin. Toisaalta sitä voi väärinkäyttää esimerkiksi kuvien muokkaamisessa ja luomisessa.
– Jo nyt parhaimmat koneälyn tekemät kuvat ovat sellaisia, että keskimääräisellä ihmisellä on todella vaikeaa tunnistaa ne.
Operaatioturvallisuuden merkityksen Kastehelmi näkee kasvavan. Yhteiskunnan resilienssin kannalta olisi tärkeää, että myös tavalliset ihmiset sisäistävät sen.
Kastehelmi toivoo, että hän pääsisi jatkossakin työskentelemään avointen lähteiden tiedustelun parissa. Black Bird Groupin uusi projekti on Gazan tilannekartta, jota pyörittää Libanonissa palvellut rauhanturvaaja.
Avointen lähteiden tiedustelun maine on hyvä ja maailman asevoimien käytössä, mutta julkisuudessa luottoa syövät muutamat epämääräiset toimijat.
– Verkossa on monenlaisia toimijoita, jotka väittävät olevansa milloin mitäkin. Kannattaa olla kriittinen, Kastehelmi neuvoo.