Sata vuotta kulunut Suomen ainoan sotilaallisen ritarikunnan perustamisesta
Sunnuntaina tuli kuluneeksi vuosisata Suomen senaatin päätöksestä Vapaudenristin perustamisesta. Muun muassa Mannerheim-ristiä myöntänyt Vapaudenristin ritarikunta on Suomen kolmesta ritarikunnasta vanhin, Suomen ainoa sotilaallinen ritarikunta.
Akseli Gallen-Kallelan suunnitteleman Vapaudenristin kunniamerkin perustamisesta tuli sunnuntaina 4. maaliskuuta täyteen yhteensä 100 vuotta. Vuosipäivää juhlistettiin maanantaina Säätytalolla. Paikalla nähtiin puhumassa muun muassa Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Ritarikunnan kunniamerkkejä annetaan puolustusvoimain lippujuhlan päivänä sekä itsenäisyyspäivänä.
– Vapaudenristillä palkitaan tekoja – ei pitkää virkauraa tai kuninkaallisia. Aikaansaannokset ratkaisevat. Ritarikunnan toiminnalla on palkitsemisen lisäksi ennen kaikkea kannustava vaikutus, myös rauhanaikana, kaikkien kolmen ritarikunnan suurmestari, presidentti Niinistö tiivisti.
Itsenäisen Suomen historian aikana Vapaudenristin kunniamerkin on ansainnut yli 600 000 sotilasta ja siviiliä. Näistä tunnetuimpina 191 Vapaudenristin Mannerheim-ristiä. Mannerheim-risti myönnettiin Suomen puolustusvoimien sotilaalle sotilasarvosta riippumatta. Viimeinen elossa oleva Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt arvostaa saamaansa kunnianosoitusta suuresti.
– Kun sotaan kutsuttiin, sinne ei lähdetty tekemään sankaritekoja ja tavoittelemaan mitaleja – sinne lähdettiin täyttämään velvollisuus ja puolustamaan isänmaata ja läheisiä. Teimme parhaamme – osa meistä jäi matkalle, osa sai elinikäisen vamman, osa selvisi takaisin kotiin, kuultiin Gerdtin tervehdyksessä.
Vapaudenristin ritarikunnan historia on monipuolinen. Ritarikunta on Niinistön mukaan pystynyt muuntumaan joustavasti ajan muutosta myötäillen sekä uudistamaan toimintaansa perinteitä kunnioittaen. Ritarikunnan merkitys pysyy toivottavasti myös jatkossa.
– Vapaudenristi on saanut olla mukana kaikissa itsenäisen Suomen vaiheissa palkitsemassa isänmaan hyväksi eri tavoin tehneitä ihmisiä – niin vaikeina kuin mukavinakin hetkinä, ritarikunnan yhteysupseeri, majuri Marko Maaluoto pohjustaa.
Tällä hetkellä Vapaudenristin kunniamerkkejä jaetaan puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa palveleville sotilaille ja siviileille puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta. Palkitsemisen lähtökohtana on ansiokas toiminta puolustusvoimissa, Rajavartiolaitoksessa tai sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä. Itsenäisyyspäivänä kunniamerkkejä jaetaan muille kansalaisille ansioista maanpuolustuksessa ja Suomen turvallisuusaseman vahvistamisessa.
– Ennen kaikkea olemme sotilaallinen ritarikunta, jonka merkitys korostuu sodan aikana. Elämme kuitenkin ajassa mukana. Nyt rauhan aikana myönnettävät kunniamerkit osaltaan kannustavat kansalaisia työssä turvallisuuden eteen, Maaluoto kertoo.
Korjattu 12.3. Tuomas Gerdtin sukunimen kirjoitusasu.
