Sarjakuva-Finlandialla palkittu Eeva Meltio kehittää Rajavartiolaitoksen visuaalista ilmettä

Rajavartiolaitoksen viestintäasiantuntija Eeva Meltion sarjakuva-albumi on kymmenen vuoden ideoinnin ja seitsemän vuoden työn tulos.

Kun vuoden 2025 sarjakuva-Finlandian voittaja julkistettiin, graafikko Eeva Meltion työkaverit Rajavartiolaitoksessa onnittelivat häntä innoissaan. Meltio kokee saaneensa lämpimän ja kannustavan vastaanoton.

– En tietenkään ollut paljastanut asiaa muille kuin esimiehelleni, koska tarvitsin päivän vapaaksi, kun voitosta ei saa kertoa etukäteen. Siitä ei kovin moni tiennyt, mutta sitten tuli kovasti onnitteluja.

Meltio oli vasta aloittanut työt Rajavartiolaitoksen viestintäasiantuntijana saadessaan tunnustuspalkinnon maaliskuussa.

Finlandian voitosta julkaistiin tiedote viraston sisäiseen viestintään, jonka jälkeen työkaverit pysäyttivät hänet käytävillä ja kävivät hänen työhuoneellaan tervehtimässä. 

Sarjakuvakirjaa pitkään työstänyt Meltio ei ollut varma, minkälaista laajempaa huomiota sarjakuvakirja saisi. Ensimmäinen painos meni kuin kuumille kiville, ja kirjastojen lainajonot olivat tukossa ennen toisen painoksen julkaisua.

– Tässä on käynyt älyttömän hyvin. Mutta tässä olisi voinut käydä yhtä hyvin niin, että kukaan ei huomaa eikä noteeraa. Ei sitä koskaan tiedä.

Luonnonkatastrofin kuvittaja

Meltion sarjakuva-albumi Hiekka oli kymmenen vuoden ideoinnin ja seitsemän vuoden työn tulos. Meltio oli työstänyt teosta opetustyön ja yrittäjyyden rinnalla, ja keskittyi päätoimisesti sarjakuvaan vasta loppusuoralla. 

Dust Bowl -kuivuuskauden laaja mittakaava ja hiekkamyrskyt tekivät Eeva Meltioon vaikutuksen. Meltio esittelee Hiekka-teoksesta vaikutteita saanutta maalaustaan. Kuva: Niila Haapakoski

Teos sijoittuu keskelle luonnonkatastrofia, hiekkamyrskyjen runtelemaan 1930-luvun Yhdysvaltojen keskilänteen. Inspiraatio syntyi, kun Meltio alkoi tutkia kuivuuskauden tuhojen laajuutta.

–  Yle Areenassa tuli aikoinaan Ken Burnsin dokumenttisarja Dust Bowl. Se on muistaakseni kaksiosainen, yhteensä neljä tuntia, ja se oli tosi vaikuttava. Periaatteessa tiesin kuivuuskaudesta, mutta en ole tajunnut ollenkaan kuinka laaja ja vakava se on ollut.

Dust Bowl kausi kesti vuodet 1930-39 ja tuhosi neljäkymmentä miljoonaa hehtaaria peltoa, hiekkamyrskyjen viedessä kuivan maan mennessään. Meltion kirja kuvaa köyhää ja autioitunutta preeriaa, jossa tarinan henkilöt sinnittelevät, toivoen sateentekijöiden säänmuokkausyritysten tekevän ihmeitä.

– Vanhat valokuvat tekivät ison vaikutuksen, varsinkin niistä pölymyrskyistä. Ne olivat kymmeniä kilometrejä korkeita mustia pilviä. Niistä kuului rätisevää ääntä, ja kun musta seinämä tuli päin ja peitti kaiken mustuuteen, niin ihmiset luulivat, että nyt on maailmanloppu. Se on ollut todella hurjaa.

Meltion sarjakuvan fiktiivinen kuvaus ajanjaksosta keskittyy henkilöhahmoihin, ja perheen hajoamiseen kurjistuneissa olosuhteissa.

– Elämän nurjan puolen kokeneet hahmot kiinnostavat. Minkälaisia valintoja he tekevät?

Meltion sarjakuvat nojaavat visuaaliseen puoleen. Tekstiä on vähän, ja tummat värit luovat vaikuttavan tunnelman.

– Pidän aika rajatusta väripaletista. Mikä on tässä kirjassakin, pidän hyvin paljon mustavalkoisesta ja varjostuksesta. Tämä on vielä enemmän kuvallista kerrontaa. Hiljaisuudessa välittyy ihmisten teot, katseet ja pienet hetket.

Oman polun löytäminen

Haukiputaalta kotoisin oleva Meltio ei nuorena osannut ajatella, että luova työ voisi muuttua ammatiksi. Lukion jälkeen muiden suuntautuessa insinööreiksi tai ekonomeiksi, päätyi Meltiokin opiskelemaan kauppatieteitä. Hän tajusi nopeasti, ettei ollut omalla alallaan.

Meltion teokset koristavat taiteelle omistetun työtilan seiniä. Kuva: Niila Haapakoski

Opintojen aikana Vaasan yliopistoon kuitenkin perustettiin multimediajärjestelmien koulutusohjelma, joka teki vaikutuksen Meltioon.

– Puolet oli työtekniikka ja puolet visuaalista viestintää. Innostuin siitä, kun näin mitä siellä tehtiin. Pääsin pääsykokeilla sisään, ja sieltä lähti innostus visuaaliseen tekemiseen.

Freelancegraafikon työt alkoivat jo 1990-luvulla opintojen aikana.

– Siihen aikaan oli hyvä aika aloittaa. Esimerkiksi nyt tällä hetkellä tilanne on tosi tiukka, kun yrittää hakea keikkoja.

Meltio työskenteli pitkään pienyrittäjänä sekä teki opetustyötä. Oman luovan työn tekeminen kuitenkin houkutteli. Meltio tutustui opiskeluaikana Taideteollisessa korkeakoulussa aikuisille suunnattuihin sarjakuviin, ja ryhtyi toteuttamaan haavettaan kirjan kirjoittamisesta.

Rajan puolella

Meltion mukaan Rajavartiolaitos on viime vuosina investoinut viestintään entistä enemmän, ja palkannut lisää henkilöstöä. Syynä tähän on ollut kasvava huomio rajaa ja Rajavartiolaitoksen toimintaa kohtaan.

– Mediapyyntöjen määrä on kasvanut valtavasti viime vuosien aikana ja erityisesti kansainvälinen media on kiinnostunut. Hyvin paljon tulee haastattelutoiveita ja pyyntöjä päästä rajalle.

Meltio kuvailee parannusehdotuksia, joita hänellä on antaa viestinnän visuaaliseen ilmeeseen.

– Uskon, että Rajavartiolaitoksen verkkoviestintä on se, mitä eniten seurataan. Ajatus on kehittää visuaalisempaan saavutetettavampaan suuntaan. Näen, että tässä mennään modernimpaan suuntaan.

Rajavartiolaitoksen viestintä on kuitenkin täysin uusi aluevaltaus kokeneelle graafiselle suunnittelijalle. Vuosia pienyrittäjänä toiminut Meltio koki, ettei kehittynyt enää samoja asioita tekemällä. Hän halusi isojen projektien äärelle osaksi tiimiä.

– Halusin oppia uutta muilta, ja kaipasin sitä, ettei kaikkia ratkaisuja ja päätöksiä tarvitse tehdä yksin.