Sankarilliset tähystäjät Olympiastadionin tornissa
Näyttely muistuttaa, kuinka tärkeää työtä lotat ja sotilaspojat tekivät Neuvostoliiton suurpommitusten aikana.
On kylmä helmikuun aamu vuonna 1944. Sadat neuvostoliittolaiset pommikoneet vyöryvät kohti Helsinkiä.
Neuvostoliitto on juuri aloittanut jatkosodan suurimman pommituskampanjan Helsinkiä vastaan. Tavoitteena on tuhota kaupunki ja murtaa suomalaisten taistelutahto.
Hälytyssireenit soivat ympäri Helsinkiä. Myös rauhaa ja kansojen välisen yhteistyön edistämistä varten rakennettu Olympiastadion valmistautuu puolustamaan kaupunkia.
Nuoret lotat ja sotilaspojat tarkkailevat taivasta stadionin tornin huipulta. He auttavat havainnoillaan stadionin alueella toimivaa torjuntakeskusta, joka on varustettu valonheittimin. Stadionilla ei ollut koskaan ilmatorjunta-aseita.
Suurpommitukset moukaroivat Helsinkiä kolmena yönä helmikuussa 1944. Neuvostoliitto teki Helsinkiin yhteensä 2 000 pommituslentoa 6.–7., 16.–17. ja 26.–27. helmikuuta. Pommitusten aallot tappoivat 146 ihmistä ja tuhosivat 109 taloa.
Massiivisesta yrityksestä huolimatta Neuvostoliitto epäonnistui. Helsinki säästyi suuremmilta vahingoilta ja kuolonuhreilta, koska iso osa pommeista putosi kaupungin itäpuolelle.
Tähystäjät työskentelivät tornin huipulla
Stadion-säätiö on yhdessä Lotta Svärd Säätiön kanssa avannut Olympiastadionin tornin kahdeksanteen kerrokseen näyttelyn, joka kertoo ilmatähystäjistä. Näyttelyhuone on sama, jossa lotat ja sotilaspojat toimivat talvi- ja jatkosodan aikana.
Näyttelyn voi nähdä opastetulla kierroksella.
Huoneessa on nähtävillä muun muassa työpöytä, lentokoneen tunnistusohjeita ja tähystäjien käyttämiä talvivarusteita. Huoneessa voi myös kuunnella lotta Lisa Af Ursinin päiväkirjan perusteella tehdyn äänitteen.
Olympiastadionin kahdeksannessa kerroksessa on avattu näyttelyhuone, jossa ilmatähystäjät aikoinaan työskentelivät. Kuva: Oskar Äyräpää
Näyttelyyn sisältyy opastettu kierros tornin huipulle, jossa tähystäjät työskentelivät talvi- ja jatkosodan aikana. Huipulla voi sään salliessa nähdä Helsingin aivan uudesta perspektiivistä ja kuvitella, miltä taivaan täyttäneet pommikoneet näyttivät.
Huipulla käy usein kova viima, joten mukaan kannattaa ottaa lämpimät vaatteet.
Alhaalla Olympiastadionin vierailijakeskuksessa on lisäksi näytillä vanhoja valokuvia ja video, jotka kertovat Helsingin suurpommituksesta, lotista ja kaupungin puolustamisesta.
Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen kertoo, että näyttelyllä halutaan kunnioittaa lottien ja veteraanien muistoa.
– Näyttely tarjoaa kosketuksen veteraanien ja lottien uhrauksiin isänmaan puolesta. Se sopii kaikille lottien työstä ja historiasta kiinnostuneille, mutta suosittelen varsinkin nuorille, jotka eivät ole koskaan tavanneet veteraaneja, Nurminen sanoo.
– Täällä pääsee itse kokemaan, mitä lotat kokivat ilmavalvontatornissa, Nurminen lisää.
Pommituksissa vähäisiä vaurioita
Olympiastadionia alettiin rakentaa vuonna 1934. Kun vuoden 1940 olympialaiset siirtyivät Japanilta Suomelle, stadion valittiin kisapaikaksi.
Toinen maailmansota syttyi syksyllä vuonna 1939. Kisoja ei päästy järjestämään alkuperäisen suunnitelman mukaan.
Sotien aikana stadionilla järjestettiin muita tapahtumia, muun muassa vuoden 1942 Kalevan kisat.
Olympiastadion selvisi sodista vähin vaurioin. Pahimmat tulivat jatkosodan aikana Helsingin suurpommituksissa, joissa stadionin alueelle osui 16 pommia. Katsomot, museo ja ravintola kärsivät vaurioita ja yli 3 400 ikkunaa rikkoutui.
Lottia ja ilmatähystäjiä tornissa – stadion 1940-luvulla kierroksia toteutetaan 31.12.2024 asti. Liput maksavat aikuisilta 20,50 € ja alle 16 -vuotiailta 10,50 € ja sisältää opastetun kierroksen lottien ja ilmatähystäjien käyttämään Olympiastadionin tornin kahdeksannen kerroksen huoneeseen ja pääsyn tornin huipulle. Liput on saatavilla Lippupisteessä.
Olympiastadionin vierailijakeskuksessa voi tutustua sota-ajan ponnistuksiin. Kuva: Oskar Äyräpää
