Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Tuomas Härmä

Kari Salminen etupihallaan

Salmisen pihalla komeilee vanha ilmatorjuntatykki.

Kari Salminen haluaa tuoda Reserviläisliiton lähemmäs ihmistä

Anton Hietsilta

Reserviläisliiton ensi vuoden puheenjohtaja Kari Salminen tulee Sääksmäeltä. Sotilasarvoltaan hän on reservin vääpeli, eli kertauspäiviä on kertynyt vuosien aikana iso liuta.

– Onhan tämä koko perheen harrastus. Olen siinä mielessä todella onnellisessa tilanteessa, että koko perhe tukee tätä minun juttuani. 

Kaartaessamme Valkeakoskella sijaitsevan omakotitalon pihalle tiedämme olevamme oikeassa paikassa. Etupihalla on nimittäin valtava ilmatorjuntatykki, jonka Salminen on ostanut Puolustusvoimien ylijäämästä. 

Istumme tulevan puheenjohtajan kotitalon ruokapöydän ääreen. Vieraisiin ollaan selkeästi varauduttu, sillä pöytä on asetettu koreaksi itse leivotuilla pullilla ja vasta keitetyllä kahvilla. Salminen kiinnostuu Valkeakoskelle matkustaneiden varusmiestoimittajien työstä ja ryhtyy kertaamaan tiedottamisen merkitystä:

– Nykypäivänähän sotilastiedottamisen rooli on kasvanut valtavasti. Esimerkiksi Ukrainassa olemme nähneet, että rintamalla etulinjan sotilaiden jälkeen tärkeimpänä tulee tiedotus. Oli viestintä omien joukkojen toiminnasta sitten väritettyä tai ei, uutisointia tarvitaan. Se tukee taistelutahtoa.

Sääksmäen reserviläisten kotisivuilla kerrotaan, että he järjestävät monipuolista maanpuolustustyötä veteraaneja unohtamatta. Toiminta on ilmeisen aktiivista, sillä tapahtumakalenteri on pullollaan tekemistä.

– Meillä täällä Sääksmäellä kaikki ollaan metsästäjiä. Siksi esimerkiksi Sääksmäen reserviläisillä on vähemmän ampumatoimintaa, vaan enemmänkin vaikkapa yhteistyötä koulujen kanssa tai veteraanien auttamista. Jos meillä on tilaisuus, jossa veteraanit tarvitsevat apua, porukkaa on paikalla enemmän kuin tarpeeksi.

Sivuilla mainostetaan myös uutta ampumarataa, joka kulkee nimellä Säres Center. Ampumarata on airsoft-aseille, eli oikeita aseita ei siellä käytetä. Airsoft-aseet ovat aidon näköisiä, mutta tosiasiassa ne ampuvat pieniä biohajoavia kuulia. Laji on kerännyt suosiota nuorison keskuudessa ja on nyt rantautunut myös Sääksmäelle. Viime aikoina myös Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja jopa viranomaistahot ovat harjoitelleet radalla.

– Rakensimme Säres Centerin oikeastaan korona-aikana. Se oli mukavaa puuhaa, kun saimme puuhastella yhdessä vähän isommassakin porukassa – kun ulkona oltiin. Olemme tästä keskuksesta todella ylpeitä ja iloisia sen niittämästä suosiosta.

 

Salmisen järjestämä perinneparaati on jäänyt lämpimänä muistona mieleen. Kuva: Tuomas Härmä

 

Reserviläistoiminnan konkari

Salminen suoritti asepalveluksen neljännessä erillisessä autokomppaniassa Poutinaholla vuonna 1986, jossa hän toimi sotilaskuljettajana. Varusmiespalveluksen jälkeen Salminen löysi kuljetusalasta ammatin ja onkin toiminut jo vuosikymmeniä maansiirtoalan yrittäjänä. Sääksmäellä asustavan puheenjohtajan perheeseen kuuluu vaimo sekä kaksi tytärtä, jotka ovat tosin jo muuttaneet pois kotoa. Hän on myös kolminkertainen ukki, eli puuhaa riittää. Salminen on aktiivinen vapaaehtoistoimija, ja luottamustoimia onkin kertynyt vuosien varrella muun muassa Lions Clubista ja kaupunginvaltuustosta.

Reserviläisliittoon Salminen on kuulunut jo 30 vuotta. Järjestö edustaa kaikkia suomalaisia reserviläisyhdistyksiä, joita on satoja ympäri maata. Reserviläisliiton slogan on paras johtaa edestä, mikä sopii hyvin Salmisen johtamistapaan.

– Mielestäni Reserviläisliiton pitää olla lähellä ihmistä. En halua, että yhdelläkään jäsenellä tulee olo, että koska joku on puheenjohtaja, häneen ei uskalla ottaa yhteyttä. Viime vuosina olemme menneet hyvään suuntaan, ja haluan pitää laivan samalla kurssilla.

Reserviläisliiton valtakunnalliset luottamustehtävät eivät ole Salmiselle uusi juttu. Menneellä kaudella hän toimi järjestön varapuheenjohtajana, joten puheenjohtajan saappaisiin on helpompi astua. Salminen painottaa, että järjestö on merkittävä sotilaallisen maanpuolustuksen tukija ja puolestapuhuja.

– Suomessa on kuin onkin reserviläisarmeija. Meidän täytyy pitää huolta, että kehitämme järjestelmää. Toivoisimme, että voisimme jatkossa pohtia vielä enemmän ratkaisuja esimerkiksi reserviläisten koulutuspolkujen selkeyttämiseksi.

Reserviläisenä on miehistökoulutuksen saaneena mahdollista ylentyä kersantiksi asti. Aliupseerikoulutuksen saaneena taas on mahdollisuus ylentyä aina sotilasmestariksi. Reserviupseerikoulun käyneenä voi ylentyä jopa everstiluutnantiksi. Lisäksi reservissä voi käydä niin sanottuja reservin täydennyskursseja, joissa voi kouluttautua muun muassa miehistöstä aliupseeriksi tai aliupseerista upseeriksi. 

Salminen kiersi puheenjohtajakampanjansa aikana runsaasti ympäri maata. Reserviläisliiton jäsenmäärä on kaikkien aikojen huipussa, osittain nykyisen maailmantilanteen johdosta. Puheenjohtajaampanjansa aikana Salmiselle tuli vaikutelma, että liitto voi olla rivireserviläiselle etäinen.

– Liittohan on jäsentä varten olemassa. Reserviläisliittohan ei sinänsä järjestä juurikaan omaa toimintaa, vaan tukee piiri- ja paikallisjärjestöjä. Tärkein toiminta tapahtuu kentällä, ja sitä minä haluan olla tukemassa.