Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Onni Pörhölä

Kuvassa Saksan laivaston purjealus Gorch Fock

Aluksen purjeiden laskemiseen kuluu aikaa noin tunti ja se vaatii vähintään 30 henkilöä.

Saksan laivaston Gorch Fock osoittaa tukensa Suomelle

Karl Koli

Saksan laivaston purjealus Gorch Fock toteutti vierailun Suomeen. Nykyisin rauhanlähettiläänä ja kadettien koulutusaluksena toimiva purjelaiva on pysähdyksensä aikana osoittamassa tukea Suomen tulevalle Nato-jäsenyydelle.

Suomeen lipui tällä viikolla erityislaatuinen sotilasalus, kun Saksan laivaston purjealus Gorch Fock saapui vierailulle Helsinkiin. 

Täysin saksalaisvalmisteinen Gorch Fock on otettu laivaston käyttöön vuonna 1958. Nykyisin se operoi kotisatamastaan käsin, mikä sijaitsee Schleswig-Holsteinin osavaltiossa Kielin kaupungissa. 

Alus toimii nykyään Saksan laivaston valkoisena lähettiläänä merellä eli eräänlaisena rauhanlähettiläänä. Laivalla palvelevan kadetin Nikolaus Demmen mukaan aluksen tehtävänä on välittää tukea kumppani- ja liittolaismaille.

– Alus on rauhanomainen armeijan yksikkö. Kyydissä on armeijan henkilöstöä ja se purjehtii laivaston lipun alla, mutta mitään aseistusta meillä ei ole mukana, Demme valaisee.

Demmen mukaan Suomen vierailussa on kyse tuen osituksesta Suomelle tulevan Nato-jäsenyyden myötä. 

– Johtoportaassa ajateltiin, että nyt on aika toteuttaa vierailu Suomeen. Matkan tarkoituksena onkin osoittaa että me välitämme teistä ja olemme teidän tukenanne, Demme toteaa.  

Aluksella palveleminen olennainen osa upseerien koulutusta

Rauhanlähettilään tehtävän ohessa alus toimii koulutusympäristönä kaikille Saksan laivaston merikadeteille. Viimeisen 70 vuoden aikana kaikki laivaston kadetit ovat palvelleet uransa aikana aluksella. 

Aluksella opetellaan upseerin uralla vaadittavia taitoja, jotka liittyvät esimerkiksi kommunikointiin sekä merellä selviytymiseen. Laivalla palveleminen on olennainen osa Saksan laivaston upseerien koulutusta. 

– Laivalla opetellaan kaikki perustaidot siitä, millaista on johtaa merellä toimivaa alusta. Tämän jälkeen pääsemme palvelemaan tavanomaisimmilla aluksilla, kuten esimerkiksi fregateilla. 

– Aluksella palvelu on psyykkisesti ja fyysisesti haastavaa. Välillä palvelus ei ole niin mukavaa, mutta uskon tästä olevan hyötyä myöhemmin uralla edetessä, Demme tuumaa. 

Alus kävi muutama vuosi sitten läpi mittavat korjaukset, jonka aikana esimerkiksi kaikki aluksen mastot uusittiin. Tänä aikana kadettien kouluttaminen aluksella ei onnistunut. Demmen mukaan asia saatiin onneksi ratkaistua. 

– Gorch Fockilla on yhteensä neljä sisaralusta, joista yksi on tällä hetkellä Romaniassa. Kun alus oli korjattavana, osa kadeteista pääsi sisaralukselle vastaavaan koulutukseen, Demme paljastaa. 

Demmen mukaan Gorch Fock on yksi Saksan harvoista myrskyaluksista, joten se pystyy purjehtimaan säässä kuin säässä. Kuva: Onni Pörhölä

Toiveissa yhteistyön lisääminen Naton-jäsenyyden myötä

Aluksen miehistölle yhteistyö suomalaisten ja muiden Pohjoismaiden kanssa on tuttua. Maat harjoittelevat aktiivisesti yhteistoimintaa Itämerellä erilaisten kansainvälisten harjoitusten puitteissa. Demme toivoo että Nato-jäsenyyden myötä yhteistyö erityisesti Suomen kanssa lisääntyisi. 

– Suomi ja muut Skandinavian maat ovat erityisen tehokkaita operoimaan pienemmällä miehistöllä, kuin me saksalaiset. Myös teknologisessa osaamisessa Saksalla olisi Pohjoismailta paljon opittavaa. Toivottavasti tulevaisuudessa yhteistyö lisääntyy, Demme toteaa. 

Demme mainitsee myös mahdolliset koulutusvaihdot Saksan ja Suomen välillä tervetulleiksi lisäyksiksi yhteistoimintaan. 

– Haluaisin itse ehdottomasti osallistua vaihto-ohjelmaan  Suomen laivaston kanssa. Niitä ei tietääkseni vielä ole, mutta varmasti Nato-jäsenyyden myötä yhteistyö myös tällä osa-alueella lisääntyy. 

– Koen, että Pohjoismailla ja Saksalla on hyvin samantyyppiset toimintatavat, joten meillä olisi paljon potentiaalia tehdä enemmän yhteistyötä, Demme tuumaa.