Sako on investoinut miljoonia uudenlaiseen kivääriperheeseen – Suomi, Ruotsi ja Viro jo tilanneet aseita

Toimitusjohtaja Juha Alhonojan mukaan yhtiö palaa juurilleen itselataavien kiväärien myötä.

Metsästyskiväärien valmistuksella maineensa luonut Sako oy on viime aikoina panostanut resurssejaan automaattisyötteisten eli itselataavien kiväärien kehittämiseen.

Riihimäellä toimiva Sako on kahden viime vuoden aikana onnistunut solmimaan kauppoja automaattisyötteisten kiväärien toimittamisesta Suomen, Ruotsin ja Viron puolustusvoimien käyttöön. Toimitusjohtaja Juha Alhonoja vakuuttaa, että tuotantokapasiteetti Sakon tehtaalla riittää toteuttamaan yhtiön saamat tilaukset.

– Vuosi sitten laajensimme esimerkiksi piippu- ja kokoonpano-osastojamme ennakoiden tulevaa. Investoimme myös uusiin koneisiin tehtaallamme.

Alhonoja sanoo, että Sakon omistava italialainen aseyhtiökonserni Beretta on ollut merkittävä apu laajentumisessa. Yhtiö arvostaa Sakon ammattitaitoista tekemistä.

– Beretta on omistaja, joka haluaa kehittää pitkäjänteisesti ja säilyttää osaamista, Alhonoja kiteyttää.

Sako on jo investoinut parikymmentä miljoonaa tuotannon vahvistamiseen, mutta lisää on tulossa. Sako tahtoo takoa, kun rauta on kuumaa.

– Innokkaasti suunnittelemme jo seuraavia laajennuksia, Alhonoja paljastaa.

Juha Alhonoja on toiminut Sakon toimitusjohtajana puolitoista vuotta. Kuva: Elias Harinen

Uusi kivääriperhe tulevaisuuden takaajana

Viranomaisliiketoiminnan johtaja Juuso Austin kertoo, että Sako on perustanut Riihimäen tehtaalle uuden tuotantolinjan valmistamaan itselataavia kiväärimalleja.

– Uskon, että itselataavien kiväärien valmistuksen myötä Sako palaa yhteen sen ydintekemiseen ja alkuperäiseen tehtävään. 

Pulttilukkoisia metsästys- ja tarkkuuskiväärejä Sako ei aio silti unohtaa. Niitä yhtiö tekee Sako- ja Tikka-asebrändiensä alla.

– Emme ole halukkaita antamaan periksi pulttilukkoisten kiväärien markkina-asemastamme, vaan itselataavat kiväärit tuovat Sakolle uuden toimintapuolen, Austin avaa.

Sakon noin 160 miljoonan euron liikevaihdosta valtaosa tulee siviiliaseista, mutta viranomaisliiketoiminta on kasvussa.

Vastatakseen viranomaisten tarpeeseen saada uusia ja moderneja kiväärejä, Sako on kehittänyt AR-10 ja AR-15 -asetyyppeihin perustuvan kivääriperheen. Mediasta tuttua M23-termiä Austin kuitenkin pitää harhaanjohtavana, kun puhutaan koko aseperheestä.

– M23 on asiakastuote, jonka Puolustusvoimat ja Sako yhdessä tuotekehitysprojektina loivat. Se on yksi kivääriperheen sivujuonne, hän täsmentää.

Yhteistyön pohjalta syntyi kiväärijärjestelmä M23, joka perustuu Sakon valmistamaan kerta-automaattiseen kivääriin, jonka eri lisävarustekokoonpanoilla muodostetaan Puolustusvoimien tarkka-ampujien käyttöön Tarkkuuskivääri 23 (TKIV23) ja jalkaväkiryhmien tukiampujien käyttöön tarkoitettu Kivääri 23 (KIV23). Asejärjestelmä siis perustuu yhteen kiväärimalliin.

Sakon uuden itselataavan kivääriperheen jäsen 7,62x51 mm -kaliiperissa. Kuva: Sako oy

Puolustusvoimien logistiikkalaitos tilasi asejärjestelmää 7.62×51 mm NATO -kaliiperissa täydentämään tarkka-ampujiensa aseistusta noin 10 miljoonalla euroa vuonna 2022. 

Suunnittelussa kului vuosia

Austin tunnustaa, että kokonaan uuden kiväärikonseptin suunnittelu vaati Sakonkin kaltaiselta kiväärialan osaajalta valtavasti aikaa.

– Kun puhutaan kokonaan uudesta aseesta, rakenteesta ja toimintatavasta, kuluu jo pelkästään suunnitteluun ja kehitystyöhön vuosia, Austin toteaa.

Toinen tunnettu Sakon itselataavan kivääriperheen juonne on SAKO ARG S 40 – MPK, jota suomalainen maanpuolustusyhdistys MPK tilasi siviili- ja reserviläiskoulutustoiminta tarpeisiinsa tänä vuonna.

Viime vuoden huhtikuussa Sako, Ruotsin puolustusmateriaalivirasto ja Puolustusvoimien logistiikkalaitos sopivat puitesopimuksesta Sakon kiväärien laajamittaisesta hankinnasta. Suomi ja Ruotsi hallinnoivat hankintojaan itsenäisesti.

Vuosi sitten syyskuussa Ruotsi tilasi Sakon aseperheestä 78 miljoonalla eurolla erilaisia rynnäkkökiväärimalleja korvaamaan vanhentuvaa kalustoaan. Suomessa sakolaisia kiväärimalleja on Puolustusvoimien testauksessa, mutta virallista päätöstä vanhojen rynnäkkökiväärien vaihtamisesta ei ole tehty

Maavoimat kertoo, että Sakon rynnäkkökiväärien kenttäkokeet Puolustusvoimissa alkavat vuoden 2025 aikana, minkä jälkeen niistä saadaan kokemuksia johtopäätöksiä varten.

Austinin mukaan joustavasti muunneltavan aseperheen kehittäminen on nykyaikaa, koska eri maiden viranomaiset haluavat omiin tarpeisiinsa räätälöityjä tuotteita.

– Viranomaistahoilla on tapana haluta jotain omanlaistaan tai muuten jättää peukalon jälkensä aseen lopputulokseen, Austin avartaa.

Viranomaisliiketoiminnan johtaja Juuso Austin Sakon TRG-tarkkuuskivääriperheen uusimman mallin kanssa. Kuva: Elias Harinen

Paluu yrityksen juurille

Sakon yhteistyö Puolustusvoimien kanssa paluu yrityksen juurille. Toimitusjohtaja Alhonoja muistuttaa, että Sako perustettiin itsenäisenä yhtiönä vuonna 1921 nimellä Suojeluskuntain ase- ja konepaja oy. Se valmisti aseita ja patruunoita Suomen armeijalle.

– Sata vuotta on tehty yhteistyötä, joten onhan se tosi merkittävää. Asealalla kotimainen referenssi on muutenkin tärkeää ja huoltovarmuus on osaltaan oleellista, Alhonoja arvioi.

Vaikka automaattisyötteinen kivääriperhe oli Sakolle uusi projekti, on valmistuksesta yhtiöllä silti aiempaa kokemusta. Austin muistuttaa, että 1990-luvulle asti Sako valmisti Puolustusvoimien käytössä olevia rynnäkkökiväärejä RK 62 ja RK 95 TP.

Tänä päivänä Sako on yksi suurimmista kiväärien valmistajista Euroopassa. Yhtiön kivääritehdas ja pääkonttori sijaitsevat Riihimäellä, jonne Sako muutti vuonna 1927. Lisäksi Sakolla on patruunatehdas läheisessä Hausjärven kunnassa ja komponentteja tuottava toimipiste Muuramessa.