Ruska 22 -harjoituksessa punainen "valtio" aloittaa ilmasodan
Ilmavoimien vuoden suurin harjoitus alkoi maanantaina 3. lokakuuta. Viikon kestävässä Ruska 22 -harjoituksessa koulutetaan etenkin Ilmasotakoulun ja Lapin lennoston reserviläisiä, joten harjoituksen päätukikohtina toimivat Jyväskylän Tikkakoski sekä Rovaniemi.
Ruska 22 -harjoitukseen osallistuvat joukot, jotka koostuvat yhteensä noin 3700 sotilaasta, ovat jaettu kahteen ryhmään, puolustaviin sinisiin sekä hyökkääviin punaisiin joukkoihin, kertoo Ilmasotakoulun johtaja, eversti Vesa Mäntylä.
Sinisiin kuuluvat muun muassa Tikkakoskella sijaitseva Ilmasotakoulu, Lapin lennosto sekä harjoitukseen osallistuvat ruotsalaiset joukot. Punaisiin lukeutuu etenkin Rissalassa sijaitseva Karjalan lennosto.
Mäntylä kertoo Suomen ilmatilan olevan jaettu skenaariossa näille kahdelle osapuolelle, mikä avaa mahdollisuudet punaisen joukon rajaselkkauksille.
– Skenaariossa on piirretty sellainen käytännön raja, joka kaartaa suunnilleen Jyväskylän itäpuolelta Kainuuseen. Sen itäpuoli on punaisten tontti, muu sinisten tontti. Harjoituksessa on siis ikään kuin kaksi eri "valtiota" joiden välillä taisteluita käydään, hän sanoo.
Harjoituksessa lennetään muun muassa Hornet- sekä Hawk-hävittäjillä. Niiden kanssa lentotoiminta alkoi maanantaina, mutta tulee kasvamaan uusiin mittakaavoihin viikon edetessä.
– Skenaariossa lähdettiin rauhanajasta liikkeelle, joten ensimmäiset päivät noudatettiin pääosin rauhanajan säännöksiä. Nyt edetään poikkeusolojen vaiheeseen. Lentotoiminta tulee kiihtymään keskiviikkona ja pian on jo täysi rähinä päällä, Mäntylä kuvaa.
Tukea Ruotsilta, katse Ukrainassa
Ruska 22 -harjoitukseen osallistuvat ruotsalaiset joukot tuovat skenaarioon osaamisensa lisäksi Gripen-hävittäjiä sekä Kallaxin tukikohdan, samalla levittäen harjoituksen myös omalle maaperälleen. Ruotsalaisten kanssa yhteenpelaaminen on Mäntylän mukaan helppoa.
– Ruotsalaiset ovat yksi osa meidän sinisten operaatiota ja ilmaoperaatiokeskus käyttää niitä kuten on tehokkainta. Olemme tarkoituksella tehneet niin, että osa Horneteista tukeutuu Kallaxiin, samalla kun ruotsalaiset Gripenit tukeutuvat Rovaniemeen. Näin molemmat osapuolet tutustuvat uudenlaiseen logistiikkaan, Mäntylä avaa harjoituksen järjestelyjä.
Kyseiset järjestelyt aloitettiin jo reilusti ennen Ukrainan sodan syttymistä, joten tarkempi tarkastelu sodan vaikutuksista ilmapuolustukseen jäänee Mäntylän mukaan seuraavien vuosien Ruska-harjoituksiin. Hän luottaa kuitenkin Ilmavoimien taistelutapaan.
– Meillä on osattu vuosikymmeniä tehdä puolustaminen siihen uhkamalliin, mitä olemme nähneet Venäjältä sen hyökätessä Ukrainaan, Mäntylä vakuuttaa.
Ilmasotakoulussa reserviläiset kertasivat aseenkäsittelyä. Kuva: Tomi Edwards
Reserviläisiä maankamaralla
Harjoitukseen osallistuvista noin 3700 henkilöstä 2400 on reserviläisiä. Mäntylän mukaan Ilmasotakoulun vajaa tuhatpäinen reserviläisjoukko on osallistunut toimintaan innokkaasti.
– Reserviläiset ovat erittäin hyvällä asenteella mukana, maailmantilanteen ollessa mitä se on, Mäntylä kehuu.
– Reserviläisten tavoitteena harjoituksessa on henkilökohtaisten taitojen kehittäminen yksilötasolla sekä joukon sujuva toiminta organisaatiotasolla, hän jatkaa.
Reserviläiset eivät toimi harjoituksessa ilmassa. Ilmasotakoulussa monien tehtäviin kuuluu erilainen tukitoiminta tukikohdissa.
– Joukot hoitavat suojaamista, logistiikkaa, huoltoa, lentotekniikkaa ja johtamisjärjestelmää eli viestipuolen joukkoja. Mukana on myös esimerkiksi lääkintää, Mäntylä avaa.
Ilmasotakoulussa reserviläisten kouluttamiseen on osallistunut henkilökuntaan kuuluvien kouluttajien ohella maanpuolustusyhdistys MPK, joka saa Mäntylältä erikseen kiitokset loistavasta työstä.
– He järjestävät esimerkiksi sotilaiden perustaitojen koulutuksia. Kouluttaminen ei ole pelkästään meidän "bisnestä", vaan MPK:n vapaaehtoiset kouluttajat ovat lisääntyneet ja nyt he ovat aktiivisesti toiminnassa mukana, Mäntylä kiteyttää.
