Ruotsin lukioissa alkaa kriisivarautumisen opetus – Opetusministeri Adlercreutz ei pidä tarpeellisena Suomessa

Ruotsissa maanpuolustus ei ole samalla tavalla osa ihmisten elämää kuin Suomessa, jossa lähes jokainen kohtaa sen jossain muodossa elämänsä aikana.

Syksystä 2025 lukien kaikki lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat Ruotsissa saavat yhteiskuntaopin tunneilla päntätä kokonaismaanpuolustusta ja Nato-oppia.

Heikentynyt turvallisuusympäristö ja Ruotsin tuore Nato-jäsenyys ovat korostaneet tietoisuuden lisäämisen tarvetta kansalaisten velvollisuuksista kriisi- tai sotatilanteessa, kerrotaan Ruotsin puolustusvoimien tiedotteessa.

Tunneilla käsitellään muun muassa kriisivarautumista, kansainvälistä oikeutta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Opetusministeri Anders Adlercreutz (r) on sitä mieltä, että Ruotsin tilanne ei ole verrattavissa Suomeen.

– Heillä ei ole asevelvollisuutta samalla tavalla kuin meillä.

Adlercreutz ajattelee myös, että yhteiskuntaopin tunneilla opetetaan jo tarpeeksi yhteiskunnan rakenteita ja yhteiskunnallista ymmärrystä. Hän sanoo, että Suomessa on muutenkin varsin vahva ymmärrys maanpuolustuksen tärkeydestä.

Maanpuolustus on kaikkialla

Opetusministeri pitää Suomen vahvuutena sitä, että maanpuolustus on arkikeskusteluissa mukana. 

– Meillä on tämä kokonaisturvallisuuden konsepti iskostunut hyvin syvälle yhteiskuntaan, Adlercreutz toteaa.

Hän nostaa esiin, kuinka yhteiskunnassa vallitsee syvä konsensus siitä, että yhteistyön pitää toimia, oli sitten julkisella puolella, järjestötoiminnassa tai vaikkapa Puolustusvoimissa.

Adlercreutzin mielestä on tärkeää tiedostaa, että varsin lähellä käydään sotaa, vaikka Suomi ei sodassa olekaan. Kuva: Elmeri Lehti

Varusmiespalveluksen Adlercreutz näkee erittäin merkittävänä tekijänä yhteiskunnallista koheesiota rakennettaessa.

– Kun asuu samassa tuvassa kuudesta kahteentoista kuukautta satunnaisesti valittujen henkilöiden kanssa samasta ikäluokasta sosiaalisesta taustasta riippumatta, vaan usein sen pohjalta, että mihin satutaan aakkosissa osumaan, niin kyllä se yhdessä oleminen kasvattaa ymmärrystä suomalaisuudesta ja Suomesta.

Yhteisen ymmärryksen rakentaminen onkin syy, miksi ministeri pitää kutsuntojen laajentamista koskemaan myös naisia erityisen tärkeänä.

Lisäksi varusmiespalvelus tuo maanpuolustuksen hyvin henkilökohtaiseksi asiaksi suomalaisille, kun jokaisella on esimerkiksi veli tai tytär, joka on palveluksen suorittanut.

– Se on kansallisesti jaettu kokemus, Adlercreutz todistaa.

Koulutus torjuu informaatiovaikuttamista

Sotaa ei käydä nykymaailmassa ainoastaan kiväärein ja tykein. Varsinkin sosiaalisen median kautta tapahtuva yhteiskunnan vakauden horjuttaminen väärällä tiedolla on uusi uhka, johon puolustuksessa täytyy varautua.

– Sivistys, ymmärrys, oppi. Kaikki nämä vahvistavat sietokykyä hybridivaikuttamista vastaan, Adlercreutz sanoo.

Ministeri pitää erityisen suurena onnistumisena medialukutaidon opetusta, joka on ollut suomalaisessa opetussuunnitelmassa jo vuosikymmenien ajan. Hän kertoo, että nyt Suomesta haetaan maailmanlaajuisesti tapoja vahvistaa ja lisätä medialukutaitoa.

Adlercreutzin mukaan medialukutaidon merkitys korostuu, koska Venäjä syytää eurooppalaiseen somevirtaan ja keskusteluun polarisoivia aiheita ja pyrkii väärällä tiedolla jakamaan kansakuntia ja ihmisjoukkoja vastakkaisiin leireihin. 

– Mediakriittisyys ja kyky erottaa oikea väärästä ovat keskeisiä tekijöitä myös maanpuolustuksesta puhuttaessa, hän summaa.

Sota kuuluu puheissa

Venäjän hyökättyä Ukrainaan kolme vuotta sitten maailma oli hyvin erilainen kuin mitä se on nyt, Adlercreutz pohtii.

– Jos muistetaan, miten puhuttiin Ukrainan auttamisesta ennen kuin sota alkoi, niin puhuttiin muonituspussien ja mahdollisesti kypärien lähettämisestä. Vuosi siitä eteenpäin lähetettiin jo panssarivaunuja.

Adlercreutz ei usko, että suomalaiset olisivat peloissaan sotapuheiden lisääntyessä ja sodan ympäröidessä yhteiskunnan jokaista osa-aluetta, vaikka hän kertoo ulkomaalaisten kollegoidensa niin monesti olettavankin.

– En usko, että ihmiset lähtökohtaisesti ovat kauhean huolissaan turvallisuustilanteestamme. Tietenkin on huoli maailmanmenosta, mutta olen aika vahvasti luottanut siihen, että Suomessa asiat ovat aika hyvin ja jos jotain tapahtuu, niin olemme varautuneita. 

Ministerin mukaan on kuitenkin hyvä tiedostaa, että vaikka Suomi ei sodassa olekaan, riehuu sota silti varsin lähellä. Se näkyy hänen mukaansa siinä, että eduskunnassa ja hallituksessa mietitään erilaisia asioita kuin aiemmin.

– Se, että pohdimme tykistöammusten tuotantokapasiteettia tai TNT-tehtaan perustamista, niin ei se nyt ihan ollut kartalla viisi vuotta sitten.

Adlercreutz summaa tilanteen siten, että vaikka hän ei näekään, että suomalaiset olisivat sotaisampia kuin aiemmin tai että asiaan suhtauduttaisiin kevyesti, hän kokee, että maassa on pitänyt ottaa pragmaattinen näkökulma siihen uhkaan, että sota tulisi.

Ensimmäisen maailmansodan kaikuja

Adlercreutz kertoo kokevansa huolta siitä, että Euroopassa käydään sotaa ja sanoo pohtineensa, miten on mahdollista, että 1990-luvulla elettiin normaalia elämää, vaikka Jugoslaviassa oli käynnissä verinen sisällissota.

– Ja sitten huomaan, että tänä päivänä elämme aika lailla yhtä normaalisti, vaikka Ukrainassa käydään sellaista sotaa, joka enemmänkin tuntuu Verdunilta tai Sommelta kuin 2000-luvulta, Adlercreutz pohtii viitaten ensimmäisen maailmansodan aikana käytyihin länsirintaman asemasodan taisteluihin, jotka vaativat satoja tuhansia henkiä.

– Ihminen on sopeutuvainen eläin ja selvästikin pystymme täällä ehkä vähän huolestuttavallakin tavalla sopeutumaan. Elämä vain jatkuu.