Ruotsi-yhteistyö ei ole pois Nordefcosta

Pohjoismaat ovat viime vuosina kehittäneet puolustusyhteistyötä harppauksin kahden- ja kolmenvälisesti. Kaikkien Pohjoismaiden yhteinen Nordefco ei ole esiintynyt otsikoissa enää entiseen malliin. Ruotsin puolustusvoimien komentajan mukaan se on kuitenkin vielä tärkeä yhteistyön pohja poliittisella tasolla.

Ruotsin puolustusvoimien komentaja (Ruotsissa käytetään sanaa ylipäällikkö), kenraali Micael Bydén painottaa Ruotuväen haastattelussa, että pohjoismainen puolustusyhteistyö Nordefco (Nordic Defence Cooperation) on tärkeä pohja yhteistyön syvemmälle kehittämiselle. Sen turvin esimerkiksi Suomen ja Ruotsin on ollut mahdollista kehittää yhteistyötään syvemmälle kuin yhteispohjoismainen taso.

– Nordefco on poliittisen tason alusta ja mekanismi. Jos kaksi tai kolme maata haluavat viedä yhteistyötä pidemmälle jollakin alueella, se ei ole pois Nordefcolta, kenraali Bydén sanoo.

Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusministerit allekirjoittivat kolmenkeskisen aiejulistuksen syyskuussa, joka asettaa kolmen maan yhteistyölle tavoitetason. Tarkoituksena on keskustella kansallisten operatiivisten suunnitelmien rajapinnoista ja mahdollisesta koordinoinnista.

– Se, että kolme alueen maata päättävät hoitaa turvallisuus- ja puolustusasioita yhdessä, on vain luonnollista. Olemme kolme itsenäistä maata, joilla kullakin on suhteellisen vahvat puolustusvoimat. Mutta jos jaamme vastuita ja yhdistämme voimamme, olemme todella vahvoja, Bydén huomauttaa.

Ruotsi on suhtautunut rakentavasti puolustusyhteistyöhön ja luvannut tukevansa Euroopan unionin jäsenmaita, vaikka ei olekaan Naton jäsen.

– Ruotsin turvallisuuspolitiikan lähtökohta on, että rakennamme turvallisuutta yhdessä muiden kanssa. Yksin emme pysty saavuttamaan sitä, mitä saisimme aikaan yhdessä, kenraali Bydén valottaa.

Yhteinen rajavalvonta mahdollista

Ruotsissa kuukausi sitten voimaan tulleen uuden lain sotilaallisesta avunannosta ja vastaanottamisesta myötä Ruotsin hallitus voi päättää ilman valtiopäivien erillistä päätöstä sotilaallisesta avunannosta Suomelle tai avun vastaanottamisesta Suomelta. 
Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön perusta alkaa olla jo lähellä puolustusliittoa. Sitä se ei kuitenkaan ole.

– Puolustusliitto ei ole avainkysymys, vaan se, kuinka pitkälle voimme yhteistyötä viedä. Ei pelkästään harjoitus- vaan myös operatiivisen yhteistyön suhteen, Bydén selvittää. 
Uuden lain tarkoituksena on nopeuttaa operatiivista yhteistoimintaa kriisitilanteissa. Se antaa hallitukselle oikeuden tarjota tukea Suomelle esimerkiksi rajaloukkauksiin tai muuhun vastaavaan aggressioon, mutta ei kuitenkaan sotatilanteessa. Sotatilanteessa siihen tarvitaan valtiopäivien päätös.

– Joskus kohtaamme oikeudellisia haasteita. Ruotsin uusi laki on askel nopeampien poliittisten päätösprosessien luomiseen, Bydén näkee.

– Sotilasyhteistyön kehittäminen on minun ja puolustusvoimain komentaja Timo Kivisen tehtävä, askel askeleelta. Siksi meidän pitää tunnistaa yhteistyömahdollisuudet, Micael Bydén selvittää.

Tarvitaan myös harjoittelua, jotta kriisitilanteessa kaikki toimii. Seuraava askel voisi olla Suomen ja Ruotsin välinen sopimus siitä, miten maat voivat tukea toistensa joukkoja omilla alueillaan.

– Me tarvitsemme sellaisen sopimuksen. Avun antamiseen ja vastaanottamiseen tarvitaan valmisteluja. Meidän täytyy myös harjoitella sitä, jotta pystymme toimimaan yhdessä, Bydén sanoo.

Tiivis sotilaallinen Suomi–Ruotsi-yhteistyö alkoi muutama vuosi sitten poliittisella tasolla.

– Sittemmin olemme alkaneet tavata kaikilla tasoilla ja oppineet tuntemaan toisemme ja toistemme tavat. Kyse on luottamuksesta. Näen tässä vain positiivisia asioita: pidämme työskentelystä yhdessä, meillä on paljon yhteisiä intressejä ja samankaltaisia työntekomalleja. Tämä on kattavinta yhteistyötä, mitä Ruotsin puolustusvoimat tekee, Bydén innostuu.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen luovutti tasavallan presidentti Sauli Niinistön myöntämän Suomen Leijonan ritarikunnan suurristin Bydénille. (Kuva: Antti Nikkanen)

Varusmiesten määrä kasvaa

Ruotsi on panostanut merkittävästi puolustukseensa viisi vuotta sitten julkaistusta puolustusselonteosta lähtien. Esimerkiksi puolustusbudjetti on viidessä vuodessa noin kaksinkertaistunut. Pystytäänkö kaikki rahat kuluttamaan?

– Rahojen kuluttaminen on positiivinen haaste mutta varmasti siihen pystytään, Bydén vastaa hetkeäkään epäröimättä.

Varusmiespalvelus otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2017. Komentajan mukaan varusmiespalvelus ei ole pelkästään puolustusvoimien henkilöstön rekrytointialusta.

– Tarkoitus on sijoittaa varusmiehet sodan ajan kokoonpanoon. Mutta toki se on samalla myös meidän mahdollisuus rekrytoida henkilökuntaa.

Tällä hetkellä noin 4000 palveluksessa olevan varusmiehen määrä on tarkoitus kaksinkertaistaa seuraavan viiden vuoden aikana.

Edellisessä Ruotsin puolustusselonteossa puolustusvoimien tärkeimmäksi tehtäväksi tuli kansainvälisen osallistumisen sijaan jälleen kansallinen puolustus. Siitä huolimatta Ruotsi panostaa yhä sotilaalliseen kriisinhallintaan.

– Emme vähennä kansainvälistä sitoutumista, kenraali Bydén vakuuttaa.

Uusi selonteko on tarkoitus julkaista joulukuussa. Rakenteilla on ainakin totaalipuolustuksen konsepti, mikä yhdistäisi sotilaallista ja siviilipuolustusta.