Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Patria

Kuvassa vuonna 2018 esitelty Patria 6x6 -ajoneuvo.

Suomen ensimmäinen testiajoneuvo tilataan nyt vuoden vaihteessa ja varsinainen sarjatilaus on tarkoitus tehdä vuonna 2023.

Ruotsi liittyy Maavoimien monikansalliseen panssariajoneuvohankkeeseen

Paavo Peltomäki

Suomen ja Latvian yhdessä Patrian kanssa kehittämää ajoneuvojärjestelmää tulee vastaisuudessa edelleen kehittämään ja hyödyntämään myös Ruotsi. Tuleva yhteistyö tuo mukanaan merkittäviä hyötyjä osallistujamaille.

Ruotsi on ilmoittanut halustaan liittyä Suomen johtamaan monikansalliseen pyöräpanssariajoneuvohankkeeseen. CAVS-hankkeen (Common Armoured Vehicle System) johtoryhmä hyväksyi Ruotsin liittymisen kokouksessaan 10. joulukuuta.

Hankkeen tarkoituksena on kehittää yhteinen ajoneuvojärjestelmä, jonka pohjalta osallistujamaille voidaan operatiivisten tarpeiden pohjalta muokata omat maakohtaiset ajoneuvovariantit.

Yhteistyössä Latvian ja Viron kanssa vuonna 2019 alkanut hanke eteni syksyllä 2020 Latvian kanssa tutkimus- ja tuotekehitysvaiheeseen. Latvia tilasi elokuussa ensimmäiset yli 200 pyöräpanssariajoneuvoa, ja Suomi on myös allekirjoittanut oman aiesopimuksensa panssariajoneuvojen tilaamisesta. Sopimuksen mukaan Suomen tavoitteena on tilata 160 panssariajoneuvoa vuonna 2023.

Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen mukaan jatkoneuvottelut Ruotsin liittymisestä hankkeeseen aloitetaan viiveettä vielä tämän vuoden aikana.

– Yksityiskohdat Ruotsin tavoitteista ja ajoneuvotarpeista selviävät jatkoneuvotteluiden aikana. Tämä vie oman aikansa, mutta mahdollisimman pian pyritään pääsemään asioissa eteenpäin, jotta ajoneuvoversiot ja mahdollinen toimitusaikataulu kyetään määrittämään, Peltoniemi selventää.

Ruotsin mukaantulo tuo merkittäviä hyötyjä hankkeen osallistujamaille. Kaksi keskeisintä asiaa ovat huoltovarmuuden parantuminen sekä taloudelliset säästöt.

– Kun Ruotsi liittyy konkreettisesti mukaan, on aikaisemman kahden maan sijaan kolme maata jakamassa kustannuksia, Peltoniemi lisää.

Kolmantena tärkeänä hyötynä Peltoniemi nostaa esiin yhteensopivuuden ja yhteistoimintakyvyn parantumisen.

– Samanlainen ajoneuvojärjestelmä ja varaosat, yhtenevä koko elinkaaren kattava huolto- ja kunnossapitojärjestelmä sekä yhteensopiva käytettävyys parantavat merkittävästi maavoimien joukkojen yhteistoimintakykyä, Peltoniemi kertoo.

Vaikka Ruotsi liittyy tässä vaiheessa CAVS-hankkeeseen mukaan, on sillä yhtäläiset mahdollisuudet kehittää ajoneuvojärjestelmää kuin Suomella ja Latvialla. Hanke on alusta alkaen suunniteltu niin, että se mahdollistaa muiden maiden myöhemmän mukaantulon. Ruotsin lisäksi hanke on herättänyt myös laajempaa kiinnostusta.

– Olemme käyneet keskusteluita ja vaihtaneet tietoja eri toimijoiden kanssa ja on mahdollista, että hankkeeseen liittyy vielä muitakin maita mukaan, Peltoniemi päättää.