Ruotsi ja Suomi haluttaisiin keskustelemaan samaan pöytään Natosta

Ruotsin puolustusministeriön entinen valtiosihteeri kehottaa Suomea ja Ruotsia keskustelemaan keskenään mahdollisesta Natoon liittymisestä.

Ajatuspaja Liberan järjestämässä ovatko Suomi ja Ruotsi "Yhdessä yksin?" -seminaarissa keskiviikkona 13. helmikuuta ruodittiin Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittista yhteistyötä ja mahdollisia tulevia ratkaisuja.

Ruotsin puolustusministeriön entinen valtiosihteeri Jan Nygren pohti Ruotsin liittoutumattomuutta ja päätyi siihen, että liittoutumattomuudella on ollut eri aikoina erilainen sisältö. Siksi mahdollisen Nato-jäsenyyden torjuminen sillä perusteella, että liittoutumattomuus on palvellut tarkoitustaan, ei toimi.

Nygrenin mielestä Ruotsin ei nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa kuitenkaan pidä kiirehtiä liittymään Natoon. Samaan tilanteeseen viitaten hän katsoi, että jäsenyyden mahdollisuutta ei myöskään pidä torjua.

Ruotsi ei Nygrenin mielestä missään tilanteessa voisi liittyä Natoon ilman, että Suomi liittyisi samanaikaisesti. Molempien olisi käytettävä Nato-optiota turvallisuuspoliittisena välineenä.

–Totta kai kyseessä on kaksi eri maata, mutta olisi hullua, jos ne eivät puhuisi toistensa kanssa ja katsoisi, löytyykö yhteinen tapa. Eniten minua huolestuttaa se, että emme Ruotsissa käytä mahdollisuutta antaa signaalia mahdollisesta jäsenyydestä, Nygren sanoi.

Jan Nygren toivoi avointa keskustelua Natosta Suomen ja Ruotsin välille.

Liberan hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Elina Lepomäki tivasi Nygreniltä, mikä olisi se laukaisin tai kynnys, jonka ylittymisen jälkeen olisi vakavasti aloitettava Nato-jäsenyyden hakemisen valmistelu?

–Tilanne on muuttunut dramaattisesti viiden viime vuoden aikana. Mitä vielä pitäisi tapahtua? Lepomäki pohti.

Nygrenin mielestä mitään tiettyä kynnystä sille, milloin Nato-jäsenyyttä tulisi hakea, saisi määritellä – ainakaan julkisesti.

– Se merkitsisi myös sitä, että annetaan Venäjälle tilaa tehdä asioita sille tasolle saakka, Nygren sanoi.

Nygren arvioi, että on kuitenkin olemassa riittävästi signaaleja, joiden perusteella Suomen ja Ruotsin olisi yhdessä ryhdyttävä keskustelemaan Nato-jäsenyyden mahdollisuudesta.

–Siitä olisi keskusteltava pienemmissä piireissä, puolustusministerien, ulkoministerien ja parlamenttien jäsenten kesken. Nämä ei pidä olla julkista keskustelua, vaan hyvin salaisesti, Nygren esitti.

Pohdintaa seminaarissa herätti myös muun muassa Suomen Moskovan-suurlähettiläänä toimineen Hannu Himasen kysymys, kuinka turvallisuuspolitiikasta saataisiin aikaan keskustelua, johon myös nuoremmat sukupolvet osallistuisivat.

Lepomäki arvioi, että Suomessa on tapana delegoida valtaa turvallisuuskysymyksissä johtaville poliitikoille. Hän mainitsi esimerkkinä gallupkyselyn, jossa Nato-jäsenyyttä kannatti vain noin neljännes, mutta jos maan ylin johto asettuisi sen kannalle, kannattajia olisi jopa enemmistö.

Libera on on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatushautomo, joka pyrkii yksilönvapauden, vapaiden markkinoiden, vapaan yrittäjyyden ja vapaan yhteiskunnan tukemiseen sekä edistämiseen. "Yhdessä yksin" -seminaari järjestettiin Hanasaaren suomalais-ruotsalaisessa kulttuurikeskuksessa yhteistyössä ruotsalaisen Frivärld-ajatuspajan kanssa.