Ruotsalaisuuden päivänä juhlittiin ruotsinkielistä varusmiespalvelusta

Vuosittain kuudes päivä marraskuuta liput nousevat salkoihin ympäri maata ruotsalaisuuden päivän kunniaksi. Niin myös Dragsvikissa, Suomen ainoassa ruotsinkielisessä varuskunnassa.

Tavallisesti jos osuu Dragsvikin varuskuntaan Raaseporiin marraskuun kuudentena, voi nähdä koko Uudenmaan prikaatin voimin järjestetyn kunniaparaatin ja ohimarssin. Ruotsalaisuuden päivää vietetään siellä nimittäin Suomen ainoana ruotsinkielisenä varuskuntana juhlavin menoin: kutsuvieraana saattaa nähdä entisiä komentajia ja yhteistyökumppaneita aina ulkomaita myöten. Tänä vuonna tilaisuus pidettiin kuitenkin pienimuotoisempana paraikaa meneillään olevan Northern Coasts 2018 -harjoituksen vuoksi, minne koko prikaati osallistuu kaikilla joukoillaan.

Pienimuotoisuudesta huolimatta aamuinen lipunnosto juhlapäivän kunniaksi oli näyttävä: kaikki varuskunnassa paikalla olleet varusmiehet ja työntekijät olivat kokoontuneet lippuaukiolle kuulemaan juhlapuhetta ja seuraamaan valtiolipun nousua salkoon. Juhlapuheen yhteydessä ylennettiin myös varusmiehiä korpraaleiksi ja kersanteiksi, kuten Dragsvikissa ruotsalaisuuden päivänä on tapana. Lisäksi luettiin niiden kokelaiden nimet, jotka ovat menestyneet erinomaisesti tai kiitettävästi reserviupseerikurssilla.

Ruotsalaisuuden päivää vietetään vuosittain koko maan laajuudella sen kunniaksi, että suomenruotsalaisilla on oikeus Suomessa käyttää omaa kieltään. Tämä oikeus toteutuu myös varusmiespalveluksessa, jonka voi suorittaa ruotsin kielellä Uudenmaan prikaatissa.

– Ruotsinkielisen varuskunnan olemassaolo on tärkeää nimenomaan sen vuoksi, että äidinkielekseen ruotsia puhuvilla varusmiehillä on mahdollisuus saada koulutusta omalla äidinkielellään, painottaa ruotsalaisuuden päivän juhlapuheen Dragsvikissa pitänyt Uudenmaan prikaatin esikuntapäällikkö, kometaja Tapani Linnamaa.

–Vaikka meillä on muitakin kuin ruotsinkielisiä, puhuu suurin osa äidinkielekseen ruotsia. Osa ei edes ymmärrä suomen kieltä riittävästi kyetäkseen omaksumaan koulutussisällöt tarpeeksi hyvin, korostaa hän vielä ruotsinkielisen joukko-osaston tärkeyttä.

"Koen tärkeänä, että jatkossakin varusmieskoulutusta tarjotaan myös ruotsin kielellä", komentaja Tapani Linnamaa toteaa.