Ruokaympyrän juurilla

Lotta Svärdin jäsenten teot muokkasivat suomalaista ruokakulttuuria tavoilla, jotka näkyvät yhä tänä päivänä. Lotta Svärd Säätiö muistaa niitä Lottaruokaviikoilla.

Lotta Svärd Säätiö järjestää 24.-29.1.2023 kansallisen Lottaruokaviikon Lottien suomalaisen ruokakulttuurin eteen tekemän työn kunniaksi. Teemaviikko järjestetään vuosittain alkuvuodesta.
Viikko näkyy pääasiassa Tuusulassa sijaitsevan Lottamuseon yhteydessä olevassa Lottakanttiinissa ja Lotta Svärd Säätiön sosiaalisessa mediassa.
Tänä vuonna Lottaruokaviikon teema on ruokaympyrä. Ruokaympyrämallin toi Suomeen ensimmäisenä Lotta Svärdin seuraajaksi perustetun Suomen Naisten Huoltosäätiön alainen Työmaahuolto Oy.

Ruuan ja netin kautta

– Lottaruokaviikkoja alettiin järjestää lottien neuvokkuuden muistamiseksi. Neuvokkuus näkyi myös tuolla muonahuollon puolella, Lottamuseon asiakaspalveluemäntä Tuija Keskinen kertoo.
Lotta Svärd säätiö pyrkii noudattamaan nykypäiväisessä toiminnassaan sodanajan lottien ihanteita. Säätiö pyrkii tuomaan järjestön periaatteita nykypäivään ja saamaan myös nuoret kiinnostumaan lottien perinnöstä.
Teemaviikolle valitaan joka vuosi teema, joka kuvaa järjestön historiaa ja ihanteita. Esimerkiksi viime vuonna teemana oli pulavuodet, mikä tarkoitti sitä, että ruokahävikki pyrittiin saamaan nollaan. Mikäli jotain jäi Lottakanttiinissa myymättä, niin se hyödynnettiin seuraavan päivän ruuanlaitossa.
Tänä vuonna teemaksi on valittu ruokaympyrä. Tasapainoisten aterioiden valmistamisen lisäksi teemaviikolla korostuu kotimaisuus ja perinteikkyys.
–Olemme valinneet lounaslistalle kotimaisia ruokia, jotka valmistetaan kotimaisista raaka-aineista. Tarjolla on perinteistä ruokaa raaka-aineista, joista jotkut ovat jo lähes unohdettuja, Lottakanttiinin keittiövastaava Sini Matkalin sanoo.
Teemaviikko on siirtynyt Lottakanttiinista myös internetin puolelle. Säätiö pyrkii valistamaan ihmisiä sosiaalisessa mediassa.
– Julkaisimme sosiaalisessa mediassa sekä sen Yhdysvalloista tuodun, että Suomessa käytössä olleen ruokaympyrän kuvan. Kokoamme itsekin lounaat ruokaympyrää hyödyntäen, ja näytämme sen myös somessa, Matkalin avaa.

Sini Matkalin ja Tuija Keskinen työskentelevät Tuusulassa Lottamuseolla ja Lottakanttiinissa. Kuva: Timo Rischer

Ruokaympyrän pitkä historia

Ensimmäisen ruokaympyrämallin toi tiettävästi Suomeen Tellervo Hakkarainen. Runsaasti opintomatkoja Yhdysvaltoihin tehnyt lotta toimi Työmaahuolto Oy:n toimitusjohtajana.
Vuosina 1945–78 toiminut Työmaahuolto Oy oli Suomen Naisten Huoltosäätiön alainen yritys, joka järjesti ruokahuoltoa muun muassa Lapin sodan jälkeisillä korjaustyömailla. Suomen Naisten Huoltosäätiö oli Lotta Svärdin jäsenten perustama yhdistys, joka perustettiin jatkamaan järjestön toimintaa, kun se määrättiin lakkautettavaksi.
Ruokaympyrä oli luotu toisen maailmansodan aikana valistuksen levittämiseksi terveellisestä ruokavaliosta pula-aikana. Työmaahuolto Oy:ssä sen kautta pyrittiin tarjoamaan terveellisiä annoskokonaisuuksia suomalaisille. Versioita ruokaympyrästä käytetään yhä opetustarkoituksissa.