Rotaatiota Libanonissa – johtovirka yhä suomalaiselle
Unifil-kriisinhallintaoperaation läntisen sektorin apulaiskomentaja vaihtuu. Virka pysyy edelleen suomalaisen rauhanturvaajan hallussa.
YK:n Unifil-operaation läntisen sektorin apulaiskomentaja vaihtui eilen, kun eversti Jyrki Kaisanlahti siirtyi tehtävään eversti Marko Alamäen tilalle.
Kuusi kuukautta operaation läntisen sektorin apulaiskomentajana toiminut Alamäki oli tehtävässään vastuussa esimerkiksi sektorin rauhanturvaajien koulutuksen ohjaamisesta. Hän toimi myös sektorin komentajan sijaisena muun muassa komentajan palvelusvapaiden aikana. Alamäki näkee Unifil-operaation ottaneen edistysaskeleita kuluneen kuuden kuukauden aikana.
-– Läntisen sektorin alueella on panostettu paljon yhteiskunnan tärkeimpien johtohenkilöiden – esimerkiksi alueellisten johtajien, kylien pormestarien ja uskonnollisten johtajien – sitouttamiseen hyvään yhteistyöhön joukkojemme kanssa. Tämä on ilmennyt joukkojemme entistä parempana hyväksyntänä ja toiminnan vapautena tietyillä aiemmin ongelmallisilla pidetyillä alueilla, Alamäki toteaa.
Eskaloitumista estämässä
Etelä-Libanonin turvallisuustilannetta voi Alamäen mukaan tällä hetkellä kuvailla rauhalliseksi, mutta tulenaraksi. Israelin ja Libanonin välillä kulkeva raja eli niin sanottu Sininen linja on Unifil-operaation erityisenä huomion kohteena.
– Muutama samanaikainen huonosti harkittu teko Sinisen linjan läheisyydessä Israelin ja Libanonin tekemänä saattaa eskaloitua täysimittaiseksi asevoimien käytöksi hetkessä. Juuri tällaista eskaloitumista Unifil yrittää kuitenkin kaikin keinoin estää.
Alamäki kehuu suomalaisen valmiusjoukko- ja rotaatiokoulutuksen sopivan Libanoniin ja Unifil-operaatioon erinomaisesti. Unifil-operaatiossa toimii lukuisia maita, mutta suomalais-irlantilaisen pataljoonan jokapäiväinen tekeminen on Alamäen mukaan muita aliarvioimatta ollut omaa luokkaansa.
– Italialainen kersantti totesi eräässä suomalaisista koostuvan reservijoukon evaluoinnissa, että "en olisi ikinä uskonut näkeväni noin loistavaa suoritusta tuollaiselta reserviläisistä koostuvalta lapsiarmeijalta". Sillä kertaa suomalaiset rauhanturvaajat olivat vähän päälle kaksikymppisiä reserviläisiä, Alamäki kuvailee.
Turvallisuus otetaan huomioon
Alamäkeä tehtävässä seuraava eversti Jyrki Kaisanlahti on perehtynyt tehtäväänsä sekä Etelä-Libanonin erityispiirteisiin ja olosuhteisiin paikan päällä heinäkuun alusta lähtien. Kaisanlahti muistuttaa myös lähialueiden turvallisuustilanteen vaikuttavan Unifil-rauhanturvaajien toimintaan.
– Etelä-Libanonin turvallisuustilanne on tällä hetkellä rauhallinen, mutta samalla myös erittäin herkkä. Riski on, että lähialueilla käynnissä olevat taistelut heijastuvat tavalla tai toisella myös Libanonin eteläosiin. Turvallisuustilanteen edellyttämä suoja huomioidaan kaikessa toiminnassa, Kaisanlahti kertoo.
Kaisanlahti on palvellut sotilasuransa varrella muun muassa Kainuun jääkäripataljoonan komentajana sekä Maavoimien esikunnan strategisen suunnittelusektorin johtajana. Kaisanlahti on edeltäjänsä Alamäen linjoilla suomalaisten rauhanturvaajien osaamista koskien.
– Unifil on toiminut Libanonin alueella jo vuodesta 1978 alkaen, ja kokemani perusteella rauhanturvaamistoiminta on hyvin johdettua ja organisoitua. Suomalaiset reserviläiset ja palkattu henkilökunta soveltuvat Libanonin rauhanturvaamistehtäviin erinomaisesti.
