"Näemme riskitekijänä sen, miten nämä alukset kovassa jäätalvessa pärjäävät" – Venäjän varjolaivasto saattaa aiheuttaa Rajavartiolaitokselle enemmän ongelmia talven aikana

Rajavartiolaitoksen meriturvallisuusjohtaja Mikko Hirvi pelkää varjolaivaston aiheuttamien öljyvahinkojen tai muiden ongelmien riskin nousevan.

Talven odotus on ohi, ja ainakin Perämeren rannikko on hyvää vauhtia jäätymässä. Mahdollinen kova jäätalvi muuttaa Suomenlahden tilaa olennaisesti.

– Itämeren kumuloituva riski on Suomenlahden varjolaivaston myötä kasvanut monialaonnettomuuden uhka yhdistettynä mahdollisen kovan jäätalven tuomiin talvimerenkulun haasteisiin, sanoo Rajavartiolaitoksen (RVL) meriturvallisuusjohtaja, komentaja Mikko Hirvi.

Satelliittipaikannuksen häirintä ja väärentäminen vaikeuttaa alusten navigointia. Venäjältä tuleva GNSS-häirintä alkaa Hirven mukaan olla Suomenlahdella arkipäivää.

Rajavartiolaitoksen esikunnan meriturvallisuusyksikön päällikkönä toimiva Hirvi on epäileväinen varjolaivaston alusten kyvystä operoida etenkin jääoloissa.

– Varjolaivasto pyrkii hoitamaan Venäjän öljykuljetuksia pakotteita kiertämällä. Olemme seuranneet varjolaivaston tekemisiä sodan alusta alkaen, eikä Suomenlahden öljynkuljetusten määrä ole ainakaan laskenut.

Öljykuljetuksia hoitavat yhä vanhemmat ja huonokuntoiset tankkerit, jotka eivät enää toimi täysin kaupallisin perustein.

Talvi on tullut, ja Hirven mukaan varjolaivaston kyky selviytyä mahdollisesta jäätalvesta on iso kysymysmerkki, joka antaa aihetta huoleen.

– Nostaisin esille talvimerenkulun osalta olennaisen kysymyksen, joka liittyy varjolaivastoon ja Venäjään. Emme ole nähneet kovaa jäätalvea sinä aikana, kun varjolaivasto on ollut öljykuljetuksissa mukana.

– Näemme riskitekijänä sen, miten nämä alukset kovassa jäätalvessa pärjäävät. Voi hyvin olla, ettei näillä aluksilla tai niiden miehistöillä ole kokemusta jääoloissa operoinnista, vaan ne ovat ehkä ensimmäistä kertaa pohjoisilla vesillä, Mikko Hirvi toteaa painokkaasti.

Merenkulkusivusto Lloyd’s List määrittelee säiliöaluksen varjolaivaston osaksi, jos se on vähintään 15-vuotias, sen omistajuus on nimetön tai sen yritysrakenne on suunniteltu hämärtämään tosiasiallisen omistajan löytämistä, sitä käytetään yksinomaan sanktioituihin öljykauppoihin ja se osallistuu yhteen tai useampaan Yhdysvaltain ulkoministeriön toukokuussa 2020 antamassa ohjeessa kuvattuihin petollisiin laivauskäytäntöihin.

Huomionarvoista on, että näiden alusten vakuuttaja ei todennäköisesti korvaisi mahdollista öljyvahinkoa.

Mahdollisen ympäristöonnettomuuden jälkihoidon johtovastuu on vuodesta 2019 ollut Rajavartiolaitoksella, ja laajan ympäristöonnettomuuden riski on nähtävissä myös meriyhteyksien ja huoltovarmuuden uhkana.

Uusi kalusto vastaa haasteisiin

Meriturvallisuuden takaamiseksi RVL uusii parhaillaan aluskalustoaan Vartiolaiva 2025-hankkeen puitteissa etenkin avomerikelpoisuutta silmällä pitäen. Kaksi Turva-luokan ulkovartiolaivaa on tekeillä. Karhu-alusta varustellaan Uudessakaupungissa ja toista rakennetaan Puolassa. 

Nämä alukset ovat jäissäkulkukykyisiä ja niiden ölyntorjuntakapasiteetti on huomattavasti edeltäjiänsä suurempi. Alusten ekologisuus on myös huomioitu; ne käyttävät ensisijaisesti LNG-polttoainetta ja nesteytetty biokaasu, LBG on mahdollinen voimanlähde.

Yli 95 metriä pitkä ulkovartiolaiva Turva on päässyt hinaushommiin. Kuva: Rajavartiolaitos

Mikko Hirvi haluaa painottaa vedenalaisten kohteiden suojaamista erityisesti talousvyöhykkeellä. Baltic connector, Eagle S ja muut vedenalaiseen kriittiseen infraan kohdistuneet tilanteet ovat olleet hyviä esimerkkejä Turva-luokan suorituskyvystä.

Hirven mukaan RVL:n kalusto on tällä hetkellä erittäin suorituskykyistä, mutta tulevaisuuden haaste on valmiustason ylläpito, joka vaatii lisäresursseja.

– Saaristossa toimiva venekalusto on läpikäynyt uusimiskierroksen. Super Puma -helikopterit ovat nyt käyttöikänsä parhaassa vaiheessa ja olemme juuri vastaanottaneet ensimmäisen Vartiolentolaivueen uuden valvontakoneen rungon integroitavaksi, Hirvi summaa.

Naton rinnalla harjoituksissa

Suomi on ollut pari vuotta Naton täysjäsen. Sillä on vaikutuksensa myös Rajavartiolaitoksen toimintaympäristöön. Mikko Hirvi haluaa muistuttaa historiallisesta jatkumosta, jossa vuonna 1919 perustettu RVL on Suomessa kiinteä osa maanpuolustusta.

– Täytyy lähteä siitä perspektiivistä, että Rajavartiolaitos on Suomessa osa puolustusjärjestelmää. Tällaista tilannetta ei ole kovinkaan laajasti muualla Euroopassa.

Hirvi toteaa, että Rajavartiolaitoksella on selkeä maanpuolustuksellinen tehtävä, jota se on tällä hetkellä erittäin kyvykäs yhdessä Puolustusvoimien kanssa suorittamaan.

– Se tarkoittaa, että ihan ’samaa jalkaa’ operoidaan yhdessä PV:n kanssa myös Naton suuntaan.

– Varsinkin merellä tapahtuvissa harjoituksissa, me harjoittelemme yhdessä Puolustusvoimien kanssa. Jos harjoitukseen liittyy kansainvälinen aspekti, olemme siinä silloin mukana. Näin ollen jäsenyys leikkaa myös meidän koko järjestelmämme, Hirvi summaa.

Hän kiteyttää Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen toimivan omissa tehtävissään, mutta erittäin kiinteässä yhteydessä.

– Turva-luokan aluksia rakennetaan Rajavartiolaitoksen tehtäviä varten. Näistä tehtävistä yksi on kuitenkin sotilaallinen maanpuolustus, ja kaikissa meidän hankinnoissamme otetaan yhteensopivuus sotilaallisen järjestelmän kanssa huomioon vallitsevissa oloissa, Hirvi sanoo.