Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuva: Aku Siukosaari, puolustusvoimat

Maasotakoulun alaisuudessa toimivaan Reserviupseerikouluun valitaan noin seitsemän prosenttia palveluksen aloittavista varusmiehistä vuosittain. Vuodesta 1920 aloitetun koulutuksen on läpikäynyt yli 175 000 taistelijaa.

Reserviupseerit kriittisiä tulevaisuuden suhteen

Aleksi Lahikainen

Suomen Reserviupseeriliiton tekemässä kyselyssä enemmistö jäsenistä arvioi tuevaisuuden sotilaallisen tilanteen nykyistä uhkaavammaksi. Samalla reserviupseerien Nato-myönteisyys mitattiin lähes kaksinkertaiseksi muuhun kansaan verrattuna.

Suomen Reserviupseeriliiton (RUL) jäsenistä 57,8 prosenttia uskoo sotilaallisen tilanteen Suomen lähistöllä muuttuvan tulevaisuudessa nykyistä uhkaavammaksi. Uhkakuvista huolimatta vastanneista 64,3 prosenttia uskoo, että Suomella olisi hyvät puolustusmahdollisuudet tavanomaisessa sodassa.

– Kiinnostus turvallisuuspolitiikasta ja tietämys turvallisuuspoliittisista asioista on reserviupseereiden joukossa varmasti suurempaa kuin muulla kansalla. Tämän varmaan selittää se, että moni reserviupseeri seuraa asioita keskivertokansalaista enemmän, RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen kommentoi.

Reserviupseerit suhtautuivat toimintaympäristön muutoksiin suurta yleisöä kriittisemmin. Lähes yksi viidesosa (17,2 prosenttia) koki Venäjän viimeaikaisten toimien vaikutuksen olevan erittäin kielteinen Suomen turvallisuuden kannalta. 58,7 prosenttia mielti vaikutuksen melko kielteiseksi. Sen sijaan Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) koko kansalta kerätyt vastaavat tutkimusluvut ovat 9 ja 48 prosenttia.

Enemmistö Nato-myönteisiä

RUL:n kyselyyn osallistuneista reserviupseereista 52,3 prosenttia kannattaa Suomen liittymistä Natoon. Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä vastusti 28,5 prosenttia, ja 19,2 prosenttia osallistujista ei kertonut mielipidettään.  

Myönteisyys RUL:n jäsenten parissa on huomattavasti tiheämmässä muuhun kansaan verrattuna. MTS:n tammikuussa julkaistussa tutkimuksessa Nato-jäsenyyttä kannatti 27 prosenttia, 58 prosenttia vastusti.

Kannatus reserviupseereiden keskuudessa on silti laskenut hieman vuoden 2015 lokakuisista prosenteista. Silloin jäsenyyttä kannatti 55,4 prosenttia. Kososen mukaan isossa kuvassa Nato-myönteisyys RUL:n jäsenien kesken on kuitenkin laajentunut.

– Selvästikin tapahtumat lähialueilla, kuten Krimillä ja Ukrainassa, vaikuttavat reserviupseerien mielipiteisiin asiassa, Kosonen toteaa kannatuslukujen muutoksista.

Ruotsin jäsenyys lisäisi kannatusta

RUL:n uusimman kyselyn perusteella 70,5 prosenttia vastanneista reserviupseereista haluaisi Suomen puolustusliittouman jäseneksi, jos naapurimaa Ruotsi teki myönteisen päätöksen jäsenyydestä.

Vähiten Nato-myönteisiä löytyi nuorista RUL:n jäsenistä. Alle 35-vuotiaista kyselyyn vastanneista henkilöistä jäsenyyttä kannatti 44,6 prosenttia. Toiminnanjohtaja Kososen mielestä kyseistä tulosta on vaikea selittää.

– Tämä on mielenkiintoinen asia, koska nuoret ovat yleisesti ottaen aikaisempaa kansainvälisempiä. Kokemuksella voi olla tekemistä asian kanssa, mutta tarkkaa syytä meillä ei tähän ole tiedossa, hän sanoo.

RUL:n kannatusarvio toteutettiin sähköpostikyselynä, johon vastasi yhteensä 5178 RUL:n jäsentä. Liitto tekee vastaavia kyselyitä tai tutkimuksia 1–2 kertaa vuodessa.
– Samalla kysymme muistakin turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä asioista jäseniltämme. Mahdollisuuksien mukaan käytämme samoja kysymyksiä kuin MTS. Tämä mahdollistaa vertailun koko kansan mielipiteisiin, Kosonen kertoo kyselyistä.