Reserviupseeriliitto: Ukrainan avustusta lisättävä

Suomen Reserviupseeriliitto toivoo Ukrainaan suunnattavan sotilaallisen sekä humanitaarisen avun lisäämistä. Liiton puheenjohtaja Aaro Mäkelän mukaan omaa puolustuskykyä ei silti pidä unohtaa.

Suomen Reserviupseeriliitto tiedotti tuoreeltaan kannattavansa Ukrainalle annettavan sotilaallisen avun lisäämistä. Liiton mukaan länsimaiden pitäisi toimittaa ukrainalaisille esimerkiksi Leopard-panssarivaunuja sekä vaunujen käyttämiseen tarvittavia tuki- ja huoltojärjestelmiä.

Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aaro Mäkelän mielestä Ukrainaan suunnattu avustus on Suomellekin hyvä investointi.

– Yhteisellä asiallahan tässä ollaan eurooppalaisten arvojen takana. On tärkeää, että yhteiseurooppalaisilla poliittisilla päätöksillä tuettaisiin Ukrainaa myös vahvemmilla asejärjestelmillä, hän sanoo.

Samalla Reserviupseeriliitto Mäkelän mukaan painottaa, että oman maanpuolustuksen on oltava kunnossa. Hänen mielestään poliittiset päättäjät ja Puolustusvoimat ovat ottaneet sen toimissaan hyvin huomioon.

– Suomihan ei ole vielä Naton jäsen, joten se on hieman eri tilanteessa kuin varsinaiset Nato-maat, jotka ovat turvatakuiden piirissä. Suomen pelivaraa ohentaa myös pitkän rajavaltion asema, Mäkelä huomauttaa.

Hän haluaa silti näillä reunaehdoilla kannustaa Suomea lisäämään Ukrainan avustusta. 

– Tahdon ja henkilöstön lisäksi taistelu vaatii kalustoa, Mäkelä kiteyttää.

Myös sinä voit auttaa

Pääosin Puolustusvoimien ja päättäjien käsissä olevan sotilaallisen avustuksen lisäksi Reserviupseeriliitto kannustaa esimerkiksi yrityksiä humanitaarisen tuen antamiseen. Mäkelän mukaan myös Reserviupseeriliitto on tukenut varoillaan Ukrainaa.

– Olemme tehneet samantyyppistä arviota kuin valtiotkin siitä, missä määrin olemme mukana, Mäkelä kuvaa, kertoen liiton venyneen myös Suomen omaan turvallisuuskoulutustarpeeseen.

– Esimerkiksi heti Venäjän hyökkäykseen jälkeen tuimme esimerkinomaisesti joillakin tuhansilla euroilla Ukrainaan suuntautuva humanitaarista toimintaa, ja haastoimme sitä kautta eri yksityishenkilöitä, reservin upseereita sekä yrityksiä tekemään samoin, Mäkelä jatkaa. 

Hänen mukaansa positiivinen kannustus sai vastakaikua suomalaisilta, jotka ovatkin lahjoittaneet Ukrainalle hyvän potin. Viime aikoina julkisessa keskustelussa on kuitenkin puitu ahkeraan etenkin Signmyrocket-palvelun yhteydessä tehtyjen lahjoitusten moraalista puolta. Palveluun tehdystä lahjoituksesta saa vastineeksi mahdollisuuden kirjoittaa omat terveisensä rakettiin, joka kerääjän mukaan luovutetaan Ukrainan armeijan käyttöön.

Helsingin Sanomien lähteen mukaan suomalaiset ovat olleet yhdysvaltalaisten jälkeen palvelun aktiivisimpia käyttäjiä. Mäkelän mielestä jokaisen tulee omalla kohdallaan miettiä, mikä on paras tapa auttaa.

– Humanitaarisen ja sotilaallisen avun antamiseen on eri väyliä. Ymmärrän hyvin, että osa haluaa myös suunnata sotilaallisen päätyyn apua, Mäkelä toteaa.

Hänen mukaansa on kuitenkin elintärkeää, että länsimaat tukevat läntisiä arvoja ja rakenteita sekä omaa maataan puolustavaa Ukrainaa.

– On hankala ajatella, että Suomi olisi omien sotien aikana pärjännyt yhtä hyvin ilman taustatukea. Yksin jääminen on hankalaa, joten toivotaan ettei Ukraina jää sodassa millään asteella yksin, Mäkelä sanoo.