Reserviläisten maakuntakomppaniat ovat valmiita pahimpaan

Maakuntajoukot ovat motivoituneista reserviläisistä koottuja joukkoja, jotka ovat elintärkeä osa Puolustusvoimien kriisiajan roolitusta. Tosipaikan tullen he ovat valmiita alle puolessa tunnissa.

Jos Suomi joutuisi sotaan tai sitä vastaavaan kriisiin, ensimmäisinä hälytettäisiin paikalle henkilökunnasta koostuvat valmiusyksiköt ja sen jälkeen varusmiesten valmiusyksiköt. Reserviläisistä ensimmäisten joukossa aseisiin tarttuisivat maakuntajoukot.

Maakuntajoukot ja niistä koostuvat maakuntakomppaniat ovat Puolustusvoimien virallinen sodanajan joukko, joka koostuu aktiivisista, vapaaehtoisesti tehtävään hakeutuneista reserviläisistä. Maakuntakomppaniat ovat osa paikallispuolustuspataljoonia, joita on Suomessa useita.

– Pirkanmaalla on kolme maakuntakomppaniaa, Tampereen, Pirkanmaan, ja vielä Satakunnan lennoston oma, selventää Tampereen maakuntakomppanian päällikkö, reservin kapteeni Riku.

Riku ei esiinny jutussa koko nimellään, sillä kyseessä on hänen sodanajan tehtävänsä. Nimestä, tehtävästä ja naamasta on turvallista kertoa kerralla korkeintaan yksi, sillä sodanajan tehtävä on salainen.

Maakuntakomppania ei ole ensimmäinen sijoitus

Varusmiespalveluksen jälkeen reserviin siirtynyt taistelija sijoitetaan joko operatiivisiin joukkoihin tai paikallisjoukkoihin. Nuoret, juuri mekaanisiin aselajeihinsa viimeisimmällä tiedolla koulutetut reserviläiset sijoitetaan usein operatiivisiin joukkoihin. Niitä sijoitettaisiin taistelemaan maanlaajuisesti. Niihin määrättyjen reserviläisten hakemuksia maakuntajoukkoihin ei yleensä hyväksytä, sillä tehtävät ovat niin tärkeitä.

Kun tuo ensimmäinen sodanajan sijoitus sitten joidenkin vuosien päästä vanhenee, voi itse hakeutua maakuntajoukkoihin Puolustusvoimien aluetoimiston kautta. Se on aktiivisuuden osoitus, mutta uuden sijoituksen voi saada muutenkin. Esimerkiksi Pirkanmaalla maakuntajoukkojen taistelijoiden keski-ikä on noin 35 vuotta, eli he ovat pudonneet jo ensimmäisestä sodanajan sijoituksestaan.

– Pirkanmaalla mukaan otetaan peruskurssijärjestelmän kautta. Siinä on kolme koulutusviikonloppua, joiden jälkeen mahdollisesti sijoitetaan maakuntakomppaniaan, Riku kertoo.

Maakuntajoukkojen reserviläisille kertausharjoituspäivä tulee enemmän kuin muille. Pirkanmaalla harjoituksia on kahdesta kolmeen vuodessa, ja näistä käsketty kertaus osuu noin joka toiselle vuodelle. Jos lähtee mukaan kouluttajaksi, tulee vuorokausia vuodessa enemmänkin.

– Meille se on harrastus, vaikka mukana on tietysti se yhteiskunnallinenkin puoli ja maanpuolustuksen parantaminen.

Koska joukkoihin hakeutuvat reserviläiset tulevat erilaisista taustoista, peruskurssilla yhtenäistetään koulutusta. Maakuntajoukkojen tehtävät vastaavat pitkälti sotilaspoliisitehtäviä eli ne sisältävät aluevalvontaa, kohteensuojaamista sekä taistelua rakennetulla alueella.

– Sen lisäksi maakuntakomppanioista löytyy myös epäsuoran tulen ja panssarintorjunnan kykyä. Toki siellä on myös komentojoukkue ja huoltojoukkue.

Maastopuku löytyy vaatekaapista

Kriisin alkaessa maakuntajoukot voidaan hälyttää tehtävälle puhelimitse tekstiviestillä. Keskeiset henkilöt tietävät ensimmäisen tehtävänsä, joten he siirtyvät kotoa suoraan paikan päälle ja nopeimmat taistelijat ovat valmiita tehtävään noin kahdessakymmenessä minuutissa. 

Sitoutuneet reserviläiset ovat saaneet kuittia vastaan itselleen varusteita kotiin. Varustukseen kuuluvat muun muassa maastopuku, kerrasto sekä makuupussi. Taisteluvarusteita tai asetta ei ole jaettu.

– Julkisuudessa on paljon puhuttu, että pitäisikö aseita olla kotona Sveitsin malliin. Toisaalta meissä on paljon ammunnan ja SRA:n harrastajia, joten reserviläiskivääreitä ja pistooleita löytyy hyvä määrä maakuntakomppaniaan sijoitettujen kotoa.

SRA tarkoittaa sovellettua reserviläisammuntaa, joka on vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen jäsenille tarkoitettua toiminnallista urheiluammuntaa.

Myös muita kun aseita löytyy, ja Riku kertookin, että kertausharjoituksissa kuitattava taisteluvarustus jää usein majoitukseen säilöön, sillä esimerkiksi oma taisteluliivi on tuttu ja oikean kokoiseksi säädetty.

Suojeluskuntien vastine

Maakuntajoukot ovat Puolustusvoimien vastaus aktiivisten reserviläisten vapaaehtoiseen maanpuolustustahtoon, joka purkautuisi oletettavasti kuitenkin jonnekin.

– Julkisuudessa on ollut puhetta kodinturvajoukoista ja suojeluskunnista ja vaikka mistä. Itse näen maakuntakomppanioiden roolin olla juuri suojeluskuntien vastine. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on se, että on hyvä, että olemme osa Puolustusvoimia, eikä ole mitään rinnakkaista aseellista organisaatiota, Riku sanoo.

Maakuntajoukkojen reserviläiset ovat oman harjoitustoimintansa lisäksi toimineet esimerkiksi kouluttajina muiden reserviläisten kertausharjoituksissa. Se pienentää henkilökunnan tarvetta ja vapauttaa heitä muualle.

– Tämä on hyvä tapa kanavoida vapaaehtoisia reserviläisiä. Näinä aikoina on ylipäätään positiivinen asia, että olemme nopeasti valmiina.

Kaikesta huolimatta reserviläisten etujoukko on jäänyt pienelle huomiolle. Rikua asia ei kuitenkaan vaikuta haittaavan.

– En tiedä tietääkö suuri yleisö tästä, enkä tiedä kuinka tarkasti tarvitsekaan tietää. Pääasia on, että tietävät, että valmius on hyvä ja jostain löytyy vaste, oli sitten vihreitä miehiä eduskunnan portailla tai mikä tilanne tahansa.