Reserviläisten fyysistä toimintakykyä testattiin Senaatintorilla

Kunnostaan on hyvä pitää huolta läpi elämän. Reserviläisiä arvioidaan samoilla kuntotesteillä, joita puolustusvoimien palkattu henkilökunta ja varusmiehetkin suorittavat.

Perjantaina puolustusvoimien 100-vuotisjuhlaviikon ohjelmassa oli muun muassa reserviläisurheiluliiton järjestämä reserviläisten kuntotestinäytös. RESUL:n ensimmäinen varapuheenjohtaja Jukka-Pekka Ahonen juonsi, kun neljä urheaa Helsingin maakuntakomppanian reserviläistä testautti vapaaehtoisesti lihaskuntonsa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kuntotestaaja Harri Sainion johdolla Senaatintorin juhlalavalla.

Reserviläisten kuntotestit koostuvat aivan samoista elementeistä kuin puolustusvoimien palkatulle henkilöstölle ja varusmiehillekin tehtävät testit. Kestävyyskuntoa ja hapenottokykyä mittaa 12 minuutin juoksutesti (cooper), lihaskuntotesti koostuu vauhdittomasta pituudesta sekä vatsalihas- ja punnerrustesteistä, jotka kestävät 60 sekuntia kumpainenkin.

– Vauhdittoman pituushypyn tarkoituksena on testata alaraajojen räjähtävää voimantuottoa. Testi on erittäin hyödyllinen varsinkin nykyään, kun reserviläistenkin vaatimukset taistelutehtävissä ovat muuttuneet. Kestävyyskunnosta on siirrytty kohti dynaamisempaa toimintakykyä, Ahonen taustoitti.

Lihaskunto-osiossa testattavalle tärkeää on puolestaan suoritusten oikea rytmittäminen, jotta pystyy antamaan 60 sekunnin aikana kaikkensa. Liian nopea tahti alussa voi kostautua hyytymisenä lopussa, joskin maitohapot iskevät kapuloita rattaisiin jokaisella jossain vaiheessa suoritusta.

Ahonen korosti myös alkulämmittelyn merkitystä ennen testisuorituksia. Reserviläiset olivat ohjelman sujuvoittamiseksi lämmitelleet jo hyvissä ajoin ennen juhlalavalle nousua.

Kuntotestien rakenne on ollut sama jo useita vuosia, mutta arvioinnissa on tapahtunut muutoksia.

– Yksi merkittävä muutos muutaman vuoden takaa on kestävyyskunnon painotuksesta luopuminen. Aikaisemmin kestävyyskuntoa painotettiin testituloksia arvioitaessa, mutta nykyään fyysinen lihaskuntotesti on yhtä arvokas kuin kestävyystestikin, Ahonen totesi.

Testit suoritetaan pareittain – toinen laskee toistoja, toinen suorittaa, minkä ansiosta normaalisti yksi kuntotestaaja pystyy valvomaan noin 30 reserviläistä kerralla. Tällöin lihaskuntotesteihin lämmittelyineen kuluu noin tunti, Ahonen kertoi.

Reserviläisurheiluliitto ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys yhdessä järjestävät reserviläisille kuntotestitapahtumia ympäri Suomea. Kuntotestaaminen on osa RESUL:n ydintoimintaa, Ahonen painotti.

– Tarkoituksena on mitata ja kehittää reserviläisten fyysistä toimintakykyä, hän alleviivasi.

Tapahtumia on merkattu kesän kalenteriin jo pitkälti viisikymmentä. Niiden tavoite on antaa faktatietoa ihmisen kunnosta, eikä ketään haluta syyllistää tai saada huonolle tuulelle vaikka oma kuntopohja ei olisikaan paras mahdollinen.

– Testithän todentavat nykytilanteen, eikä niiden tarkoitus ole "huonontaa" ihmistä tai saada aikaan pahaa mieltä, päinvastoin: niillä voidaan ohjata harjoittelua oikeaan suuntaan. Inspiraation löytäminen ja oivallus omasta kunnosta ovat myös tärkeässä roolissa: "hei, nyt alan tekemään jotain parantaakseni kuntoani", Sainio kannusti.

Kuntoaan voi lähteä kehittämään esimerkiksi ottamalla käyttöön marsmars -applikaation, joka sisältää harjoitusohjeita ja -vinkkejä todella runsaasti, niin kestävyys- kuin lihaskuntoharjoitteluunkin, Sainio opasti.

– Siellä saa myös vertaistukea ja tsemppauksia muilta käyttäjiltä. Sosiaalisuus on liikunnassa olennainen tekijä, hän jatkoi.

Sainion mukaan Suomen reservillä on kuntonsa suhteen paljon "käyttämätöntä potentiaalia".

– Yhteiskunta tekee elämämme monelle meistä melko helpoksi: kroppaa ei enää nykypäivänä tarvitse niin usein laittaa tiukille. Päästämme itsemme ehkä joskus vähän helpolla, Sainio totesi.

– Vaikkei urheilusta olisi niin kiinnostunut, niin hyötyliikuntaa kannattaa käyttää hyödyksi. Jos kroppa pääsee rapistumaan, jo ihan arkielämästäkin tulee yleisesti hankalampaa, hän pohti.

Vapaaehtoisten reserviläisten naamoista eivät lihaskuntotestin rasitukset paistaneet, ainakaan välittömästi testin jälkeen.

– Kevyttähän tuo oli! Ei hapota, kuului testattavien suusta yhteen ääneen.

Kuntotestaajana toiminut Sainio yhtyi näkemykseen.

– Totesimme jo lavan takana, että kyllä tällä kertaa saimme testata keskimääräistä parempikuntoisempaa reserviainesta. Kaverit ovat selvästi pitäneet kunnostaan huolta, hän kehui.

 

Voit tutustua Reserviläisurheiluliiton toimintaan ja testiaikatauluihin osoitteessa https://resul.fi/.

Marsmars -sovelluksen voit ladata maksutta App Storesta ja Google Play -palvelusta.