Reserviläiset lähtövalmiina

Suomi on mukana EU-taisteluosaston valmiudessa vuoden 2016 loppuun asti. Valmiutta edeltävä koulutusjakso kehittää reservin suorituskykyä kustannustehokkaasti.

Reilut 50 suomalaissotilasta on viiden päivän lähtövalmiudessa kriisinhallintatehtäviin heinäkuun alusta vuoden loppuun saakka. Tämän ajan pääasiallisesti reserviläisistä koostuva osasto on mukana noin 1 100 hengen EU-taisteluosastossa (EU Battlegroup 16), joka voidaan käskeä esimerkiksi humanitaariseen apuun tai rauhanturvaukseen hetkenä minä hyvänsä.

Johtovaltio Iso-Britannian ja Suomen lisäksi taisteluosastoon kuuluvat Ruotsi, Liettua, Latvia ja Irlanti. Suomalaisjoukon kansallisen vanhimman, everstiluutnantti Kari Pelkosen mukaan reserviläiset kutsuttiin palvelukseen jo maaliskuussa. Alkanutta valmiusvuoroa edelsi kolmikuukautinen koulutusjakso, jolloin suomalaiset harjoittelivat sekä Porin prikaatissa että Virossa ja Englannissa.

– Iso-Britanniassa järjestettiin taisteluosaston sertifiointi- ja evaluointiharjoitus, johon kaikki EUBG-joukot osallistuivat. Se alkoi ennen vappua ja päättyi toukokuun lopulla: noin kolmiviikkoinen vaativa jakso, Pelkonen kertoo.
Tämän jälkeen suomalaisosasto osallistui Saber Strike -harjoitukseen Virossa ja oli siellä yli kesäkuun puolivälin.

Valmiudessa vapaaehtoisesti

Valmiuteen asetetut reserviläiset ovat mukana EU-taisteluosastossa vapaaehtoisesti. Koulutusjakson ajan he olivat virkasuhteessa puolustusvoimien kanssa.

– Noin puolet joukosta on rekrytoitu vuonna 2014 palvelleesta Suomen kansainvälisen valmiusjoukon tiedustelujoukkueesta. Loput on täsmärekrytty sopivan taustan omaavista ja kysytty suoraan kiinnostaako homma, suomalaisen panssaritiedustelujoukkueen johtaja, yliluutnantti Timo Jaakko kertoo.

Ylikersantti reservissä Ari-Matti Isohanni osallistuu jo toista kertaa EUBG-valmiuteen. Hänen osalta myönteinen päätös oli ilmiselvä, eikä arkirutiinien unohtaminen hetkeksi haitannut.

– Olin 2010-luvun alussa ekaa kertaa Battlegroupissa. Kun kutsu tuli uudelleen, veri veti kyllä takaisin. Kriisinhallinta kiinnostaa, joten tämä on oivallinen tapa kehittyä, Kainuun prikaatissa asepalveluksen suorittanut Isohanni toteaa.

Koulutusjakson päätyttyä Isohanni ja lähes 50 muuta reserviläistä kotiutui siviiliin odottamaan mahdollista lähtökäskyä. Heidän pitää olla puhelinyhteyksien päässä, jotta joukko voidaan tarvittaessa hälyttää kokoon. Everstiluutnantti Pelkosen mukaan reserviläiset jatkavat elämää normaalisti opintojen tai työn parissa, mutta muistavat myös valmiuden.

– Olemme joukon kanssa sopineet, että jokainen on hyvässä kunnossa sekä seuraa tilannetta maailmalla ja keskustelua lehdistössä.

Ennen valmiuteen siirtymistä suomalaisosasto varastoi kalustonsa ja varusteet rahtikontteihin. Tarvittavat asiakirjat ovat valmiina: jos käsky käy, kontit rahdataan kohteeseen ilma- tai meriteitse.

Käskyä odotellessa

Vaikka EU-taisteluosastot perustettiin jo vuonna 2005, ei yhtäkään valmiusosastoa ole vielä lähetetty operaatioon. Pelkonen toteaa EUBG-osallisuudesta olevan silti hyötyä puolustusvoimille.

– Meidän kansainvälinen yhteistyökyky kehittyy joka kerta, kun toimimme ulkomaalaisten kanssa. Ulkomaalaisten luottamus ja arvostus koulutusjärjestelmäämme kohtaan on kasvanut huimasti, koska olemme olleet mukana esimerkiksi EUBG:ssä. Etenkin Iso-Britannian kanssa toimiminen on ollut erityisen hyödyllistä.

Nyt reservissä lähtövalmiina odottava Isohanni komppaa everstiluutnanttia.

– Jos tulee hälytys, niin sitten lähdetään. Jos ei lähdetä, jokainen on silti saanut arvokkaita kokemuksia: ei valtio ainakaan mitään menetä. Päinvastoin saamme pirun hyvin koulutettuja ukkoja tuleviin kriisinhallintapalveluksiin, hän naurahtaa.

Aika ajoittain EU-taisteluosastoa on kritisoitu sen hyödyttömyydestä, sillä joukkoa ei ole lähetetty operaatioon, vaikka näin oltaisiin voitu tehdä. Syitä käyttämättömyydelle on monia, mutta yhden niistä Pelkonen nostaa kärkeen.

– EUBG-joukon käskemiseen tarvitaan kaikkien jäsenmaiden yhteinen konsensus. Prosessia ei voi kiertää, joten kansalliset intressit ovat vääjäämättä pinnalla myös näissä päätöksissä, hän sanoo ja muistuttaa lopuksi:

– Bottom line on, että päätös lähdöstä on aina poliittinen: se ei ole sotilaiden käsissä. Toivottavaa on, ettei tulisi tilannetta missä EU-taisteluosastoa tarvittaisiin. Jos tarve kuitenkin vaatii, olisi toivottavaa, että yhteistä taisteluosastoa käytettäisiin silloin.