Rauhanturvaamiselle tarvittaisiin Ukrainassa salliva ympäristö – sotilaan silmin 20 000 vielä pieni operaatio
Rauhanturvaoperaation aloittaminen Ukrainassa vaatisi sallivan ympäristön eli kaikkien osapuolten tuen. Näin arvioi komentaja Jaakko Jäntti, joka toimii strategian pääopettajana Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksella. Sotilaan silmin operaatio voisi olla tuntuvasti esillä ollutta 20 000 sotilasta suurempikin.
Itä-Ukrainan rauhoittaminen YK:n mandaatilla toimivalla rauhanturvaoperaatiolle nousi esille Münchenin turvallisuuskokouksessa pari viikkoa sitten. Komentaja Jaakko Jäntti Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitokselta muistuttaa, että YK:n rauhanturvaoperaatio voi onnistua vain siinä tapauksessa, että on joku rauha, jota turvata eli osapuolten on aidosti sitouduttava poliittiseen prosessiin konfliktin ratkaisemiseksi.
– Mikäli näin ei ole, niin vaarana on, että YK sitoutuu hyvinkin pitkäksi aikaa jäätyneeseen konfliktiin ja pahimmillaan tulee vedetyksi mukaan avoimeen konfliktiin, strategian pääopettajana toimiva Jäntti sanoo.
Jäntti puhuu sallivasta ympäristöstä eli osapuolten tuesta operaatiolle. Tällä hetkellä Itä-Ukrainassa sellaista ei ole eli tulitaukosopimukset eivät pidä ja osapuolilla ei ole keskinäistä luottamusta.
– Siellä käytännössä tällä hetkellä kuolee ja haavoittuu ihmisiä joka päivä, eikä tämä tilanne ole sellainen, että voitaisiin mennä rauhanturvaoperaatiolla sisään, Jäntti sanoo.
Rauhanturvaoperaatiosta tekisi päätöksen YK:n turvallisuusneuvosto, ja Jäntin mukaan päätöksentekoprosessi on tarvittaessa hyvinkin nopea. Operaation suunnitteluprosessi voidaan tarvittaessa aloittaa kaikessa hiljaisuudessa rinnakkaisesti eli ei tarvitse jäädä odottamaan päätöstä.
Jäntti näkee kuitenkin kaksi mahdollista kompastuskiveä. Turvallisuusneuvostossa tarvitaan yhteinen poliittinen tahto, jonka löytymisen jälkeen täytyy tarvittava joukko vielä kootakin.
Turvallisuusneuvostossa joku voi myös käyttää veto-oikeutta eli estää operaation tai sitten pidättyä äänestämästä. Jälkimmäinen voi pahimmassa tapauksessa antaa signaalin jollekin osapuolelle siitä, että sen toimia rauhanprosessia vastaan tuetaan.
YK:n päätöksen jälkeen itse joukon kokoamisessa olisi suuri vastuu turvallisuusneuvoston pysyvillä jäsenmailla. Historian valossa saattaa kestää vuosiakin, ennen kuin tarvittava joukko on koottu, mutta jos ympäristö on salliva eli väkivaltaisuuksia ei purkaudu, voitaisiin aloittaa pienemmälläkin joukolla.
Kaavaillun 20 000 sotilaan joukon kokoaminen ei Jäntin mielestä onnistu vain Naton ulkopuolisten EU-maiden voimin. Mahdollisia muita osallistujamaita voitaisiin Nato-maiden ulkopuolelta hakea vaikka Kaukasiasta tai Afrikasta, mutta vaikka tarvittava määrä saataisiin kokoon, ongelmia riittäisi.
– Täytyy muistaa, että 20 000 sotilasta tarvitsee sellaisen logistiikan, ajattelen tässä ensisijaisesti ilmakuljetuskykyä, mitä pienten maiden ei yksin ole mahdollista tuottaa. Katseet kääntyy taas niihin suuriin eurooppalaisiin Nato-maihin ja kysymykseksi nousee Venäjän kanta näiden osallistumiseen, Jäntti sanoo.
"Sotilaan silmin" operaatio voisi Jäntin mukaan olla jopa 30 000 tai 40 000 sotilasta, jos vertaa operaation aluetta ja tehtävää Jugoslavian hajoamissotien jälkeisiin operaatioihin. Kyse ei olisi pelkästään osapuolten välisen kontaktilinjan valvomisesta vaan koko Itä-Ukrainasta mukaan lukien Ukrainan ja Venäjän välinen raja.
Operaation sotilaallinen osa voisi parhaiten onnistuessaan olla Jäntin mielestä ohi muutamassa vuodessa. Rauhanturvaoperaatiot ovat kuitenkin lähes poikkeuksetta jatkuneet siviilikriisinhallintana ja Ukrainassakin voisi tulla kyseeseen jonkinlainen poliisioperaatio.
– Tällainen läsnäolo kestää helposti paljon pidempään, ehkä kymmeniä vuosia, Jäntti arvioi.
Suomen mahdollista osuutta operaatiosta voi Jäntin mielestä arvioida vain sen mukaan, mikä se on perinteisesti rauhanturvaoperaatioissa ollut. Kyse voisi olla korkeintaan muutamasta sadasta sotilaasta ja lisäksi siviileistä, joista sotilasoperaatioissakin on helposti 10–20 prosenttia osallistujista. Poliisioperaatiossa voisi suomalaispoliiseja olla muutama kymmenen.
