Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Laura-Maria Tikkanen

Kuvassa grafiikkaa kättelystä.

Teknologian hyödyntämistä rauhan säilyttämisessä on tutkittu vasta vähän.

Rauhanrakentamisen tukena voidaan käyttää jopa Minecraftia ja VR-laseja

Konsta Tourunen

Anatol Rapoport -rauhantutkimusrahasto palkitsi yhteistyössä ajatushautomo SaferGloben kanssa Aino Piirtolan pro gradu -tutkielman, joka käsittelee teknologisten alustojen ja tarinoiden hyödyntämistä rauhan ylläpitämisessä.

Kun osapuolet ovat sopineet rauhasta, sen säilymisen kannalta on tärkeää, että tavallinenkin kansa tuntee edes hieman empatiaa toista osapuolta kohtaan.

– Jotta rauhanomaiset olot pysyvät, tulee myös väkivallan tarve pyrkiä poistamaan, SaferGloben toiminnanjohtaja ja Rapoport-rahaston asiainhoitaja Maria Mekri tiivistää.

Konflikteissa osalliset alkavat helposti nähdä toisensa kasvottomina vihollisina. Rauhateknologian avulla voidaan yrittää muuttaa käsitystä vihollisesta. Hänkin on ihminen, jolla on samoja tarpeita, kuten ruoka, juoma ja läheiset. Tähän voidaan vaikuttaa eri alustoilla levitettävillä tarinoilla.

– Herkästi konflikteissa kerrotaan negatiivista tarinaa vastapuolesta ja käännetään ihmisiä toisiaan vastaan levittämällä vaikkapa disinformaatiota sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena olisi hyödyntää samoja kanavia positiivisten tarinoiden alustana, gradun tehnyt Aino Piirtola avaa.

Osapuolet voivat esimerkiksi virtuaalitodellisuudessa VR-laseilla tutustua siihen, millaista on elää toisen elämää. Israelissa lapset ovat jopa pelanneet Minecraft-tietokonepeliä verkossa yhdessä yli osapuolirajojen. Joissain konflikteissa taas paikalliset ovat tuottaneet radioon ja televisioon saippuasarjoja, joissa eri leireistä tulevat ihmiset tekevät yhteistyötä.

Ylimmiksi ystävyksiksi vihollisia ei tarinoiden avulla voida muuttaa. SaferGloben Mekri sanoo, että osapuolet pystyvät tuskin ymmärtämään toisiaan, saati hyväksymään toistensa erilaisia arvoja ja näkemyksiä. Ensisijainen tavoite on kunnioittaa toista ihmisenä. Sen myötä yhteistyö tulee mahdolliseksi erilaisuudesta huolimatta.

– Rauhanalalla on perinteisesti luotettu kasvokkain tapahtuvaan kommunikaatioon ja nähty teknologioiden käytössä uhkia, Piirtola kertoo.

Myös taidot hyödyntää teknologiaa ovat olleet puutteellisia. Verkossa voi kuitenkin olla matalampi kynnys hankkia tietoa eri taustoista tulevista ihmisistä ja kohdata heitä verrattuna kasvokkaiseen kanssakäymiseen.

Intohimolla kiinni globaaliin ongelmaan

Piirtola on kauppatieteiden maisteri Aalto-yliopistosta, joka on työskennellyt aiemmin teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushissa.

– Katson aihettani ennen kaikkea teknologialinssin läpi ja sen jälkeen yritän ymmärtää rauhan ja konfliktin näkökulmaa. Aloin miettimään, millaisiin globaaleihin ongelmiin olisi löydettävissä teknologisia ratkaisuja.

Tutkimus oli Piirtolalle intohimoprojekti, jonka tekeminen oli välillä raskasta.

Hän haastatteli teknologia- ja rauhanalan asiantuntijoita muun muassa Suomesta, Israelista ja Espanjasta. Piirtola ei sulje pois mahdollisuutta, että hän tutkisi aihetta lisää.

Vuosittain jaettava tuhannen euron suuruinen Rapoport-palkinto annetaan korkeakoulutasoiselle lopputyölle. Palkinnon myöntämisessä arvioitiin työn tieteellisiä ansioita, monitieteellistä tutkimusotetta, työn sovellettavuutta käytäntöön sekä tulevaisuuteen katsovaa, rauhaa uudistavaa näkemystä.

Tunnustus annettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Osallistujia oli kahdeksan työtä suomalaisista yliopistoista. Mekri kertoo, että tavoitteena on saada tulevina vuosina mukaan rauhaan liittyviä tutkimuksia mahdollisimman monelta alalta. 

Piirtolan työn voi lukea kokonaisuudessaan täältä.