Raskaat ilmakuljetukset syntyvät tiimityönä
Suomi järjestää raskaan ilmakuljetuskykynsä monikansallisen SAC-hankkeen avulla. Puolustusvoimat hyödynsi C-17-lentokalustoa Saber Strike 16 -harjoituksessa Virossa.
Suomi on kehittänyt raskasta ilmakuljetuskykyään osallistumalla monikansalliseen Strategic Airlift Capability (SAC) -hankkeeseen. Vuonna 2008 kirjoitettu perustamissopimus sitouttaa 12 osallistujavaltiota hankkeeseen 30 vuoden määräajaksi.
SAC-hanke on kehitetty kustannustehokkaaksi ratkaisuksi jäsenmaiden raskaan ilmakuljetustoiminnan tarpeisiin. Lentotoimintaa suoritetaan kolmella Boeing C-17 Globemaster III -rahtikoneella. Hanke tuottaa jäsenmailleen vuosittain yhteensä 3 165 lentotuntia C-17-kalustolla. Suomen kansallinen osuus on 100 lentotuntia.
SAC-hankkeen tiedottajan, sotilasvirkamies Tuomas Saavalaisen mukaan Suomella ei yksin olisi varaa järjestää raskasta ilmakuljetusta.
– SAC-hanke tarjoaa tehokkaan tavan strategisen ilmakuljetuskyvyn järjestämiseen, sillä jäsenmaat jakavat toiminnan kokonaiskustannukset suhteessa vuosittaisiin lentotuntikiintiöihinsä. Monikansallinen yhteistyö mahdollistaa huomattavat säästöt hankinta-, operointi-, henkilöstö- ja huoltokustannuksissa.
Saavalaisen mukaan raskasta ilmakuljetuskalustoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioiden ja kansainvälisten harjoitusten yhteydessä sekä humanitaarisen avustustoiminnan tukemiseen.
– C-17-kalusto soveltuu ihanteellisesti kriisinhallintaoperaatioiden huolto- ja rotaatiolentoihin sekä puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan tukemiseen. Osallistuminen SAC-hankkeeseen tuottaa puolustusvoimille myös kansainväliseen sotilasilmailuun ja logistiikkaan liittyvää osaamista.
Lentotunnit omissa käsissä
Vaikka valtaosa hankkeen osallistujamaista on Naton jäseniä, SAC-hanke ei ole Naton alainen. Hankkeen operatiivinen joukko-osasto, monikansallinen raskas lennosto Heavy Airlift Wing (HAW) ei kuulu Naton komentorakenteeseen.
Hallinnollisen tuen, hankintojen ja kaluston elinkaarisuunnittelun osalta SAC tukeutuu Nato Airlift Management Programme Officen (Nampo) tarjoamaan asiantuntemukseen. Nato-siteestä huolimatta maat saavat itsenäisesti päättää, mihin lentotuntinsa käyttävät.
– Jäsenmaat päättävät tapauskohtaisesti, tukevatko ne SAC-hankkeen lentotunneilla osallistumistaan Naton kriisinhallintaoperaatioihin tai harjoitustoimintaan, Saavalainen täsmentää.
Lentotuntien määrät korreloivat taloudellista osallistumista hankkeeseen. Sen perusteella on myös nimetty henkilöstöä HAW:n tukikohtaan Unkarin Pápassa. Hankkeessa palvelee neljä suomalaista.
Pääesikunnan logistiikkalaitos vastaa Suomen lentotuntien käytön suunnittelusta.
Kesäkuun puolivälissä puolustusvoimat käytti lentotuntejaan osallistumalla Yhdysvaltojen johtamaan Saber Strike 16 -yhteistoimintaharjoitukseen Virossa. Harjoitukseen osallistui noin 60 henkilöä Porin prikaatista, joista valtaosa kuuluu vuoden 2016 EU:n taisteluosastoon.
– Suomalaisjoukko koostuu esikuntaupseereista, ilmatulenjohtoryhmästä ja panssaritiedustelujoukkueesta, harjoituksen kansallinen vanhin, kapteeni Matti Jorva taustoittaa.
Harjoituksen tavoitteena on kehittää monikansallisten joukkojen yhteistoiminta- ja suorituskykyä sekä harjoitella kriisinhallinnan suunnittelu-, valmistelu- ja johtamisprosesseja. Tänä vuonna Suomi on käyttänyt C-17-kalustoa myös Baltops- ja Cold Response 2016 -harjoitusten yhteydessä.
C-17 kykenee kuljettamaan 77 tonnia hyötykuormaa mannertenvälisillä etäisyyksillä. Esimerkiksi taistelupanssarivaunun kuljettaminen ei tuota ongelmia. Saber Strikeen kuljetettiin ilmateitse joukkojen lisäksi maastoskoottereita sekä panssaroituja RG32-partioajoneuvoja.
– Toinen vaihtoehto on kuljettaa kalusto merirahtina, mutta ilmarahdin nopeus on ylivoimaisesti suurin etu. Samalla harjoitellaan C-17-kaluston käyttöä suuren kalustomäärän siirtämisessä, Saavalainen toteaa.
