Rapistuneet radat vaativat korjausta – Näin joululahjaraha pelasti Loimaan ampumaradan
Ampumaratojen määrä halutaan nostaa Suomessa tuhanteen, mutta nykyrahoituksella olemassa olevatkin uhkaavat rappeutua.
Kolmannen sektorin ampumaratojen tila on Suomessa karu: romahtaneita ampumakatoksia, maahan painuvia taustavalleja ja loppuun ammuttuja tauluja.
Vielä 1900-luvun lopulla Suomessa oli yli 2 000 ampumarataa, mutta Sisäministeriön mukaan nykyinen määrä on laskenut 670 rataan, kun luvusta jätetään pois Puolustusvoimien hallinnoimat radat.
Hallitusohjelman mukaan ulkoampumaratoja tulisi olla vuosikymmenen lopussa tuhat, jotta eri käyttäjäryhmien vähimmäistarpeet täyttyisivät.
– Nyt tilanne on enemmänkin se, että saataisiin pidettyä edes olemassa olevat radat toimintakuntoisina ja ympäristöluvitettuina, harmittelee Loimaan Laukojat ry:n puheenjohtaja Teppo Nikkanen.
Ampumaradat ovat tärkeitä reserviläisten ampumataidon kehittämiseksi.
Painopisteeksi on määritelty kivääriratojen ja toiminnallisten ratojen määrän riittävyys. Nykyään 300 ja etenkin 600 metristen ampumaratojen määrä on erittäin vähäinen, kun Puolustusvoimien omistamat radat jätetään
tilastoista pois.
Puolustusvoimien ampumaradat ovat osin myös paikallisten yhdistysten käytössä, mutta vain yhdistysten jäsenille ja rajattuina aikoina.
Metsästysseurat omistavat valtaosan muista ampumaradoista, mutta ne ovat yleensä vain seurojen omassa
käytössä ja niillä voi ampua vain tietyillä aseilla.
– Ne ovat lähinnä pelkkiä kivääriratoja ja useassa paikassa niilläkään ei saa enää ampua kuin haulikolla, Nikkanen huomauttaa.
Korjausvelka kasvaa
Loimaan Laukojien omistamalla ampumaradalla korjattavaa riittää. Ampumaradan taakse turvallisuus- ja melusyistä rakennetut vallit ovat painuneet ja ne tulisi saada korjattua mahdollisimman nopeasti.
– Jos tästä vielä huonommaksi menee, ei siellä tarvitse olla kuin marjastaja väärässä paikassa väärään aikaan, Nikkanen perustelee.
Jotta Loimaan ampumaradan käyttö voisi jatkua, tulee sen täyttää ympäristöluvan vaatimukset. Lupaan on kirjattu vaatimus uusista melukatoksista, joista toisen pitää valmistua jo ensi vuoden kesään mennessä.
Muustakin korjattavasta löytyy pitkä lista: kulkuporttia pitäisi leventää, katoksia korjata, kääntyvien taulujen sähköjärjestelmä uusia, pysäköintipaikkoja lisätä ja niin edelleen.
Ampumaradalla sijaitsee myös Ylämaja, jossa on kisojen aikana pidetty tulospalvelua ja kahviota. Tilaa on käytetty ilma-aseammuntaan sekä varastona. Vaikka Ylämaja on monikäyttöinen, on se päätynyt huonoon kuntoon.
– Majan katto on homeessa sisältä, eikä majaa olla pystytty käyttämään enää pitkään aikaan, Nikkanen kertoo.
Vaikka ampumarata on huonokuntoinen, kysyntä sitä kohtaan kasvaa koko ajan.
– Kun täällä Lounais-Suomessa on mennyt ratoja kiinni, niin ampujat siirtyvät tänne, Nikkanen avaa.
Ympäristöluvan puitteissa kävijämäärää ei voida kuitenkaan kasvattaa paljoa, sillä radalla saa ampua vain tiettyinä kellonaikoina.
Odotettu rahoitus
Korjausvelan lyhentämiseen ei yhdistykseltä löydy varoja. Varsinkin tarvittavan koneurakoinnin hintalappu nostaa korjausten kustannuksia.
Loppukesästä seura sai kuitenkin vihiä, että eduskunta olisi jakamassa rahoitusta ampumaradoille. Nopealla aikataululla pähkäiltiin, miten summasta voitaisiin saada rahoitusta myös Loimaalle.
– Siihen ei löytynyt netistä mitään tietoa, miten haetaan, eikä ollut mitään virallista kaavaketta, Nikkanen arvostelee.
Lopulta seura teki listan tarpeistaan ja haki rahoitusta. Joulukuussa kuului hyviä uutisia, kun selvisi, että heille on myönnetty 50 000 euron rahoitus eduskunnalta.
– 120 000 haettiin ja sekin oli jo vähän alakanttiin, Nikkanen toteaa.
Kaikkiaan eduskunta jakoi ”joululahjarahoina” yhteensä 1,5 miljoonaa euroa 15 ampumaradalle aina Liedosta Utsjoelle.
Vaikka Loimaalle koko summaa ei saatu, ollaan seurassa Nikkasen mukaan tyytyväisiä: ainakin kaikista välttämättömimmät toimenpiteet saadaan tehtyä, jotta ampumarataa ei tarvitse sulkea.
Ilman eduskunnan rahoitusta seura olisi joutunut keräämään sponsorointeja paikallisilta yrityksiltä. Tällaisia summia ei niiltä Nikkasen mukaan olisi kuitenkaan ollut realistista odottaa.
– Tavaraa saa helpommin kuin rahaa tänä päivänä, hän kommentoi.
Pula talkoolaisista
Myönnetyn rahasumman on kerrottu tulevan maksuun touko–kesäkuussa.
Korjaustöihin ampumaradalla päästään aikaisintaan loppusyksystä, sillä radalle on jo sovittu kilpailuja kesälle.
– Syksylläkin on vielä merkkiammuntoja riistanhoitoyhdistyksellä ja nekin täytyy saada hoidettua, Nikkanen huomauttaa.
Hän odottaa, että rahoituksen edellytyksistä kerrottaisiin vielä tarkemmin: millaisella aikataululla työt pitää tehdä ja miten esimerkiksi talkootyötunnit pitää dokumentoida.
Hänen mukaansa vapaaehtoisia on kuitenkin vaikea saada töihin. Nikkanen toivookin, että seuraan saataisiin myös aktiivisia nuoria toimijoita.
– Se on aina se sama pieni porukka, joka talkoisiin on tulossa, hän harmittelee.
Harrastuksen kova hinta
Kiinnostus maanpuolustusta kohtaan on lisääntynyt valtavasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022. Tämä on näkynyt varsinkin reserviläisliittojen jäsenmäärissä.
– Sinne on tullut kymmeniä tuhansia uusia jäseniä koko Suomen alueella ja on se Loimaankin reserviläisillä näkynyt, Nikkanen kertoo.
Nikkasen mukaan vapaaehtoisista talkootyöläisistä on iso pula. Kuva: Jooa Granlund
Reserviläisetkin hyödyntävät Laukojien ampumarataa. Rata on myös riistanhoitoyhdistysten, poliisien ja MPK:n käytössä.
Ampumataidon ylläpitäminen ja kehittäminen on reserviläisiä ajatellen tärkeää. Tätä varten reserviläisyhdistys järjestääkin radalla turvallisen ampumisen testejä.
Testi toimii ponnahduslautana ampumaharrastukseen, sillä sen kautta voi saada SRA (sovellettu reserviläisammunta) -kortin ja myöhemmin mahdollisesti aseluvan.
Ukrainan sodalla on kuitenkin ampumaharrastusta ajatellen myös toinen vaikutus: ruudin kohonnut kysyntä on johtanut panosten hinnan nousuun.
– Enää ei pysty ampumaan sellaisia määriä kuin aiemmin, Nikkanen toteaa.
