Ranskalainen merijalkaväki oppi navigoimaan Suomen saaristossa

Laaja-alainen Naton sotaharjoitus Baltops 2024 päättyi, mutta yhteisharjoittelu jatkui Suomen ja Ranskan maihinnousujoukkojen välillä.

Satamavierailun Helsingin Hernesaareen tehnyt ranskalainen maihinnousutukialus Mistral toi järeyttä pääkaupungin merelliseen julkisivuun viime viikonloppuna. Vierailu seurasi laivan osallistumista Naton Baltops 2024 -harjoitukseen, jonka sotilasliitto järjesti Itämerellä 5.–20. kesäkuuta.

Harjoittelu ei suinkaan päättynyt Baltopsiin, vaan Mistralin mukana tullut maihinnousuosasto ranskalaista merijalkaväkeä pääsi harjoittelemaan Suomessa vierailun aikana Merivoimien kanssa.

Merijalkaväki pääsi navigoimaan saaristossa Uudenmaan prikaatin Taisteluvenekomppanian henkilökunnan johdolla. Merenkulku muodostelmassa onnistui kahden maan veneiltä hyvin.

Vastaavanlaista saaristoa ei Ranskasta juuri löydy. Ranskalaisjoukot pääsivät harjoittelemaan saareen maihinnousua suomalaisista Jehu-luokan maihinnousuveneistä.

Merijalkaväki nousi maihin Jehu-luokan veneestä Miessaaressa. Kuva: Oskar von Essen

Ranskalainen jätti Itämerellä

Liki 200 metriä pitkän ja yli 20 metriä korkean Mistralin komentaja Olivier Roussille toivoo Ranskan kutsuvan liittolaisiaan harjoittelemaan jatkossa myös Itämeren ulkopuolelle.

Roussille kertoo Baltops-harjoituksen olleen onnistunut kokonaisuus. Hän arvioi sen osoittaneen Naton hyvän sisäisen yhteistyökyvyn.

Baltops toi Mistralin ensimmäistä kertaa Itämerelle kauas kotisatamastaan Toulonista Ranskan Rivieralta. Roussille myöntää komentamansa aluksen olevan suuri, muttei kuitenkaan liian iso Itämerelle.

– Tiedämme tarkalleen, kuinka operoida suurilla sotalaivoilla alueella, koska Nato on hyvin integroitunut, Roussille vakuuttaa.

Sisällään ja kannellaan Mistral pystyy kuljettamaan kymmeniä ajoneuvoja, veneitä, maihinnousualuksia sekä helikoptereita.

– On kätevää komentaa Mistralin kaltaista laivaa entisenä lentäjänä, koska ymmärrän hyvin helikoptereilla operoinnin, 15 vuotta laivaston lentoupseerina palvellut Roussille kertoo.

– Laivaan usein viitataan Ranskan laivaston linkkuveitsenä, sen monipuolisten kykyjen ansiosta, hän jatkaa.

Mistral on maihinnousutukialus sekä toiseksi suurin alus Ranskan laivastossa. Kuva: Oskar von Essen

Rousille kertoo, että Mistral pystyy parhaimmillaan väliaikaisesti majoittamaan kaksi tuhatta henkeä. Edistyneet lääkintäjoukot ja kalusto tekevät Mistralista tarpeen mukaan myös sairaalan, mikä on tehnyt siitä arvokkaan avun humanitäärisissä operaatioissa.

Maihinnousutukialuksena laivan päätehtävä on kuitenkin mereltä maalle vaikuttaminen. Yksi perustehtävistä on jalkaväen siirtäminen maihin, jota se voi Roussillen mukaan toteuttaa maihinnousualuksin sekä helikopterein.

Mistralin komentosillalta löytyy erinomaiset kommunikaatiokyvykkyydet, jonka ansiosta se sopii myös johtoalukseksi monikansallisissa operaatioissa ja harjoituksissa.

Rannikkojääkärit toiminnassa Ruotsissa

Suomesta Baltops 24 -harjoitukseen osallistuivat miinalaiva Uusimaa, ohjusvene Hanko ja rannikkojääkärikomppania Uudenmaan prikaatista. Lisäksi suomalaisia palveli esikuntaupseereina.

Miinalaiva Uusimaan päällikkö kertoo, että alus palveli osana taisteluosastoja eikä harjoitusskenaariossa joutunut avoimeen ja konventionaaliseen konfliktiin. Sen sijaan harjoituksessa korostui turvallisuuspoikkeamat ja niiden proaktiivinen ennaltaehkäisy.

– Painopisteenä harjoituksessa näyttäytyi meriliikenteen turvallisuuden varmistaminen, päällikkö sanoo.

Lisäksi Baltops-harjoituksen puitteissa Suomesta ulkomaille lähti yksi rannikkojääkärikomppania Uudenmaan prikaatista.

Kertausharjoituksiin kutsutuista reserviläisistä koostunut komppania pääsi rannikkojääkärikomppanian pääkouluttajan, kapteeniluutnantti Andreas Bernerin johdolla harjoittelemaan Tukholman saaristoon.

– Harjoituksessa kehitettiin rannikkojääkäreiden taktiikkaa ja yhteistoimintaa osana monikansallista taisteluosastoa, Berner toteaa.

Siirtyminen naapurimaahan onnistui rannikkojääkäreiltä Uudenmaan prikaatin omaa kalustoa käyttäen. Taisteluosastoon kuului suomalaisten lisäksi ruotsalaista, ranskalaista ja yhdysvaltalaista henkilöstöä.

Jehu-luokan maihinnousuveneitä oli mukana harjoittelussa Ruotsissa. Kuva: Oskar von Essen

Berner sanoo, että Ruotsin saaristossa harjoituksen viitekehyksissä toteutettiin hyökkäysoperaatioita, joihin kuului esimerkiksi maihinnousuja ja rannikkotaistelua.

– Suomalaisten reserviläisten osaaminen ja suorituskyky olivat korkealla tasolla.

Yhteistoimintaa ruotsalaisten kanssa taas auttoi rannikkojääkärien kyky kommunikoida ruotsiksi. Berner huomauttaa, että Dragsvikin varuskunnassa majaileva Uudenmaan prikaati on harjoittanut läheistä harjoitustoimintaa ruotsalaisjoukkojen kanssa jo vuosikymmenet.

– Näemme ja ymmärrämme asiat hyvin samanlaisesti. Se helpottaa toimintaa huomattavasti, hän täsmentää.