Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Elias Harinen

Kuvassa on FNS Aquitaine -monitoimifregatti Hernesaaren rannassa.

FNS Aquitaine on 142 metriä pitkä ja 20 metriä leveä.

Oppireissulla Suomessa – Ranskalainen FNS Aquitaine kohtasi ensimmäistä kertaa jäätä

Felix Rahiala

Ranskan laivaston suurimpiin aluksiin kuuluva fregatti vieraili Suomessa oppiakseen uutta ja kehittääkseen maiden välistä yhteistyötä.

French Navy Ship (FNS) Aquitaine -monitoimifregatti vieraili ensi kerran Suomessa maaliskuun alussa. Aluksen kapteeni Francois Trystram kertoo vierailun olleen historiallinen tavallisesti Pohjois-Atlantilla operoivalle fregatille.
 
– Vierailu oli erityinen, koska alus kohtasi ensi kerran jäätä, Trystram paljastaa talvisen Helsingin Hernesaaressa.
 
Alus vietti Suomessa viisi päivää. Tavanomaista pidemmälle satamavierailulle oli kapteenin mukaan useita tavoitteita.
 
– Olemme täällä tapaamassa ja oppimassa suomalaisilta kollegoilta sekä keskustelemassa Natosta heidän kanssaan. Haluamme myös osoittaa Euroopan unionin strategista solidaarisuutta ja parantaa laivastojemme yhteistoimintaa, Trystram kiteyttää.

Aluksen kapteeni Francois Trystram oli innoissaan vierailusta Suomeen. Kuva: Elias Harinen

Trystram kertoo nauttineensa yhteistyöstä suomalaisten kanssa esimerkiksi vierailullaan Suomenlinnassa sijaitsevaan Merisotakouluun. Ranskalaiset myös pääsivät merelle yhdessä suomalaisen MLC Uusimaa -miinalaivan kanssa. Liittolaiset harjoittelivat muun muassa ilmapuolustusta ja kommunikaatiota.
 
Rannikkolaivaston isännöimä vierailu huipentui Ranskan merivoimien komentajan, amiraali Nicolas Vaujourin ja Suomen Merivoimien komentajan, kontra-amiraali Tuomas Tiilikaisen tapaamiseen Aquitainella. Vierailun jälkeen alus lähti jatkamaan partiointiaan Itämerelle.


Suomeen tultaessa navigoinnissa piti komentosillalla ottaa huomioon jäinen meri, mihin ranskalaiset eivät ole tottuneet. Kuva: Laura Linna

Yksi Ranskan laivaston suurimmista 

FNS Aquitainen varustukseen kuuluu muun muassa tykkejä, MU90-torpedoja, 16 MDCN -ohjusta ja 16 Aster 15 -ilmatorjuntaohjusta. Alus on suunniteltu vastaamaan kaiken tyyppisiin ja eri suunnista tuleviin uhkiin niin aseiden kuin laajan sensorijärjestelmän avulla.

Fregatilla on yksi osa-alue, jossa se pääsee erityisesti loistamaan, nimittäin kokoluokassaan. Aquitaine onkin yksi suurimmista Ranskan laivaston aluksista.

– Päätehtävämme on ydinsukellusveneiden suojelu, kun ne ovat haavoittuvaisimmillaan lähtiessään pääsatamastaan, veden alle sukeltaessaan, Trystram avaa.


Sukellusveneiden havaitsemisessa auttaa laivan perästä veteen laskettava Variable Depth Sonar -tutkajärjestelmä. Se voidaan laskea jopa noin 300-400 metrin syvyyteen vain varttitunnissa. Kuva: Laura Linna

Aluksesta on myös mahdollista laukaista erikoisjoukkojenkin käyttämä jäykkärunkoinen kumivene. Peräkannelta onnistuu NH-90 -helikopterilla operointi.
 
Suurikokoinen alus lähtee merelle 114 henkilön miehistöllä. Aluksen sensorien automaation ja syvän integraation ansiosta aluksen kokoon nähden pienellä miehistöllä selvitään haastavissakin olosuhteissa.
 
Fregatin kaksi tärkeintä tehtävää ovat Trystramin mukaan olleet Pohjois-Atlantilla sukellusveneiden suojeleminen sekä ranskalaisen lentotukialuksen suojeleminen Intian valtamerellä.
 
Vuonna 2015 käyttöön otettu FNS Aquitaine on ensimmäinen kahdeksasta Naval Group -konsernin rakentamasta vastaavasta aluksesta Ranskan laivastolle. Alus kulkee kahdella sähkömoottorilla 12-14 solmun vauhdilla. Tarvittaessa käyttöön voidaan ottaa kuitenkin kaasuturbiini, jonka avulla päästään jopa 27 solmun nopeuteen.

Kiireistä arkea

Miehistö pääsi Suomen vierailulla nauttimaan heille uudesta maasta. Luutnantti Mathias on nuorin laivalla palvelevista upseereista. Kapteenia lukuunottamatta muiden aluksen upseerien tapaan hän esiintyy ainoastaan etunimellään mediassa. Mathias otti vapaapäivistä ja talvisesta Suomesta kaiken irti.
 
– Kävin Himoksella laskettelemassa kolmen päivän ajan, Mathias valottaa.
 
Jokainen päivä laivalla on Mathiaksen mukaan vaativa ja kiireinen, joten levon merkitys korostuu sille varattuina hetkinä.
 
Herätys laivalla tulee musiikin muodossa kello 8:00, minkä jälkeen tarjoillaan aamupalaa. Mathias kertoo, että soitettava musiikki vaihtelee laidasta laitaan. 
 
– Kun saavuimme Skotlantiin, heräsimme skotlantilaiseen musiikkiin, Mathias muistelee. 

Luutnantti Mathias kertoo, että aluksella suuri osa miehistöstä jakaa hänen tavoin hytin viiden kollegan kanssa. Upseerit saavat yleensä oman huoneen. Kuva: Laura Linna 

Aamuvahvuuslaskennassa varmistetaan, että jokaisen komppanian jäsenet ovat läsnä. Sen jälkeen aluksen miehistö työskentelee lounasvuoroonsa asti. Vuoroista ensimmäinen on kello 11 ja toinen tuntia myöhemmin.
 
Turvallisuusharjoitusten toteuttaminen muodostaa yllättävän ison osan miehistön työviikosta. Jokainen laivalla työskentelevä osallistuu tavalla tai toisella päivittäin järjestettäviin, vaihteleviin harjoituksiin, kuten paloharjoitukseen. 

– Huomenna saattaisimme harjoitella esimerkiksi toimintaa tilanteessa, jossa palo alkaa keittiöstä, Mathias avaa.
 
Illallinen on porrastettu lounaan tavoin, joko kello 19 tai 20. Syönnin jälkeen vapaa-ajan alettua miehistön on mahdollista virkistäytyä esimerkiksi aluksen kuntosalilla. 
 
Mathias pitää miehistön ryhmähengen ylläpitoa tärkeänä, ja siihen kiinnitetään aluksella huomioita.
 
– Keräännymme viettääksemme aikaa eri puolilla alusta työskentelevien miehistön jäsenien kanssa vapaa-ajalla. Pelaamme korttia, katsomme elokuvia ja televisiota, Mathias kuvailee tunnelmaa rennossa huoneessa.


Baariin on tervetullut jokainen nauttimaan vapaa-ajastaan. Virvokkeita tarjoillaan kuvan ulkopuolelle jäävältä baaritiskiltä. Kuva: Laura Linna