Rakuunaeskadroona lakkautetaan Lappeenrannasta
Alokkaat eivät kohta enää ylene raakunoiksi, mutta Maasotakoulu vaalii ratsuväen perinteitä kunnialla.
Maasotakoulun alaisuuteen kuuluvan Rakuunaeskadroonan viimeiset varusmiehet astuvat palvelukseen kesällä 2016. Lappeenrannassa sijaitsevan perusyksikön varusmieskoulutus lakkautetaan, ja Maasotakoulun varusmieskoulutus keskitetään Reserviupseerikouluun Haminaan. Alokkaita ei enää ylennetä sotilasvalan yhteydessä rakuunoiksi vaan esimerkiksi jääkäreiksi. Merkittävänä perinteenä jää pois myös Rakuunaeskadroonan kantama keltainen väri.
Maasotakoulun varusmieskoulutettavien määrä laskee nykyisistä noin 400–500 henkilön saapumiseristä noin 250 varusmieheen vuonna 2017. Reserviupseerikoulun apulaisjohtajan, everstiluutnantti Pekka Halosen mukaan päätösvalta eskadroonan kohtalosta ei ollut Maasotakoulun käsissä.
– Maavoimat käskee varusmiesvahvuudet joukko-osastoille. Meillä on kolme varusmiesyksikköä täällä nyt toiminnassa; 250 koulutettavasta ei riitä ihmisiä enää kuin kahteen yksikköön, Halonen kertoo.
Maasotakoulun johtajan, eversti Asko Muhosen mukaan järkevintä on keskittää tuleva koulutus Haminaan, koska siellä on jo muuta varusmieskoulutusta Reserviupseerikoulun takia. Puolustusvoimien tarkoitus on luopua Lappeenrannan Rakuunamäellä sijaitsevista perusyksikön kasarmeista vuoden 2017 loppuun mennessä.
Muhosen mielestä rakuunat ansaitsevat positiivista huomiota, ja heidän perinteitä tullaan vaalimaan Maasotakoululla jatkossakin.
– Kyllä täällä sellainen rakuunahenki näkyy: varusmieskoulutus ja -toiminta on reipasta ja oma-aloitteista sekä ratsuväen perinteitä kunnioittavaa, Muhonen painottaa.
Ratsuväen perinteitä kunnioittaen
Vuoden 1889 huhtikuussa Lappeenrantaan perustettiin Venäjän keisarin asetuksesta Suomen Rakuunarykmentti. Rykmentti oli ratsuväen ensimmäinen joukko-osasto Suomessa. Varsinaisten rakuunoiden joukkotuotanto lopetettiin jo vuonna 1947, jonka jälkeen hevosilla kulkevia ja jaloin taistelevia joukkoja ei ole koulutettu.
Rakuunaeskadroonan varapäällikkö, kapteeni Simo Puumalainen kertoo varusmiehille koulutetuista perinteistä. Historiaa kunnioitetaan myös ratsuväkeen liittyvien tapahtumien kautta.
– Palveluksen alussa kerrotaan perinteistä lyhyesti. Sitten meillä on ratsuväkeen kuuluvia asioita kuten hakkaa päälle -huuto. Sitä käytetään eri tilaisuuksissa hengen kohottajana, vaikka hyvien suoritusten jälkeen, hän taustoittaa.
– Meillä on ollut perinteisiä ryhmätaitokilpailuja, jotka ollaan nimetty entisten ratsuväkisotilaiden palvelustehtävien mukaan: esimerkiksi husaari-kilpailu.
Komennusmiehiä tullaan tarvitsemaan Rakuunamäellä vielä tulevaisuudessa, mutta rakuunoita siellä ei kouluteta enää syksyllä 2017. Eversti Muhonen uskoo rakuunahengen pysyvän kuitenkin mukana puolustusvoimissa.
