Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Utin jääkärirykmentti

Mies katsoo ulos helikopterista.

Harjoituksissa tuuliolosuhteita tunnusteltiin tarkasti helikopterin kyydistä.

Raju tuuli koulutti tunturilentoharjoituksissa – "Välillä jouduimme miettimään, riittääkö helikopterissa tehot"

Johannes Ylimäki

Uusi harjoitusympäristö ja yhteistyö ruotsalaisten kanssa olivat suomalaisille harjoituksen parasta antia.

Utin jääkärirykmentin helikopteripataljoona osallistui viime perjantaina päättyneeseen tunturilentoharjoitukseen Ruotsin Abiskossa. Ruotsin ilmavoimien järjestämässä harjoituksessa tuuliolosuhteet olivat poikkeuksellisen haastavia, mikä teki harjoitusviikosta erityisen arvokkaan.

Uutista varten on haastateltu harjoituksen suomalaisen osaston johtajaa Utin jääkärirykmentistä, joka haluaa pysyä nimettömänä operaatioturvallisuussyistä.

– Tasainen tuuli oli ajoittain 50 solmua tunnissa, mikä aiheutti merkittävää turbulenssia. Joudumme jokaisessa lähestymisessä arvioimaan, miten tuuli käyttäytyy kyseisellä laskupaikalla ja lähestymislinjalla, jonka perusteella teemme päätöksen lähestymisen turvallisuudesta ja toteuttamistavasta.

Suomesta tultiin Pohjois-Ruotsin harjoituksiin yhden helikopterin voimin. NH90-helikopterin kyydissä oli Utin jääkärirykmentin helikopterikomppanian henkilökuntaa, viisi helikopteriohjaajaa sekä neljä kuormamestaria.

Tuuli riepotteli helikoptereita

Poikkeuksellisten olosuhteiden kunnioittaminen on tärkein asia, minkä harjoitukset opettivat suomalaiselle miehistölle.

Lentäjät joutuivat aistimaan harjoituksissa toistuvasti, voiko tietyille paikoille laskeutua. Tiukoissa paikoissa pitää miettiä muita vaihtoehtoja, jos lähestyminen ei onnistu.

– Laskeutumisharjoituksissa ei voida ottaa liian suuria riskejä. Välillä pitää harkita, onko helikopterin kanssa tervetullut tiettyihin paikkoihin.


Vaativien lähestymisten harjoittelu opettaa toimimaan muuttuvissa sääolosuhteissa. Kuva: Utin jääkärirykmentti

Suomesta ei löydy vastaavia olosuhteita, koska tunturit ovat täällä matalia. Tasaisella maalla ei puolestaan esiinny Pohjois-Ruotsin kaltaisia tuuliolosuhteita, minkä vuoksi lentämistä harjoitellaan ulkomailla.

Harjoittelualueella on satoja erilaisia hyllyjä, maljoja ja huippuja, jonne laskeutumisia voidaan tehdä.

– Pyrimme lentämään turvallisesti vuoristolento-olosuhteissa ja samalla kouluttamaan itseämme lentämään erilaisissa ympäristöissä. Voimakas tuuli oli harjoittelun kannalta optimaalinen näissä harjoituksissa.

NH90-helikopteri soveltuu hyvin tunturiolosuhteisiin, koska sen tehoreservi on tunturiharjoitteluun riittävä ja järjestelmät tukevat lentäjää ohjaamisessa erinomaisesti. Pohjois-Ruotsin olosuhteissa helikopterin suorituskyvyn rajoja pääsee todella testaamaan.

Luontevaa yhteistyötä

Haastateltava kehuu, että Ruotsin ilmavoimien helikopteriyksikkö tuki suomalaista miehistöä erinomaisesti. Ruotsalaiset saapuivat harjoituksiin Luulajasta.

– Suomalaisten kanssa pääsimme keskittymään itse lentämiseen. Ruotsalaiset tarjosivat meille käytännön järjestelyt, kuten helikoptereiden huoltomahdollisuuden ja vartioinnin harjoittelupaikalla.

Tunturilentoharjoituksissa ruotsalaisten kanssa työkielenä käytettiin englantia. 

– Hienointa harjoituksissa oli yhteistyön tekeminen ruotsalaisten kanssa, mikä on aina mielenkiintoista. Heidän kanssaan pystyi jakamaan helposti kokemuksia ja työskentely tuntui yhdessä hyvin luontevalta.

Utin helikopterikomppanialle yhteistyö ruotsalaisten kanssa on jo entuudestaan tuttua, koska FISE-harjoituksia on järjestetty aikaisemminkin. Ruotsalaiset saapuivat tämän syksyn tunturilentoharjoituksiin kahden NH90-helikopterin vahvuudella.

Ruotsin ilmavoimat ovat järjestäneet Abiskon harjoitusta jo useiden vuosien ajan.