Rajavartiolaitos houkuttelee naisia palvelukseen
Jos Rajavartiolaitoksen suunnitelmat toteutuvat, vuonna 2024 joka kymmenes rajavartija on nainen. Aiemmin naisten tie rajalle tyssäsi usein Cooper-testin rajaan, jonka alentamisella uskotaan olevan vaikutusta naisten määrään henkilöstössä.
RAJAVARTIOLAITOS on jo useamman vuoden pyrkinyt kohti tavoitetta, jossa naisten määrää laitoksen henkilöstössä lisätään. Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöasiantuntijan, majuri Sami Mattilan mukaan taustalla eivät ole vain tasa-arvoasiat.
– Laitoksen tärkeimmässä tehtävässä, rajatarkastuksissa, tulee ihmisiä eri maista ja kulttuureista. Mikäli tarvittaessa on tehtävä henkilöntarkastus tai -katsastus, sitä tekevän tulee olla samaa sukupuolta, Mattila kertoo.
Laitoksen henkilöstösuunnitelmaan kirjattiin vuonna 2014 tavoite, jossa naisten määrä rajavartijoissa halutaan nostaa 10 prosenttiin.
– Lisäksi suunnitelmaan kirjoitettiin, että jos rajavartijan peruskurssille pystyisimme rekrytoimaan naisia noin 20 prosenttia, tähän 10 prosenttiin rajavartijoissa päästäisiin noin kymmenessä vuodessa, Mattila sanoo.
Tavoitteeseen pääseminen näyttää tällä hetkellä Mattilasta todennäköiseltä.
– Pääsykokeiden kautta kurssille hyväksyttyjen joukossa on ollut naisia parhaimmillaan 30 prosentin verran. Aika hyvin tähän 20 prosenttiin ollaan päästy, Mattila sanoo.
Tällä hetkellä Raja- ja merivartiokoululla Imatralla on käynnissä rajavartijan peruskurssi, jonka aloittaneista Mattilan mukaan 29 prosenttia oli naisia.
On kuitenkin eri asia, minkä verran kurssilta lopulta valmistuu. Meneillään olevan kurssin keskeyttäneistä naisista Mattila ei ole tietoinen.
YKSI RAJAN naisista on ylirajavartija Heli Krupula, joka työskentelee Lapin rajavartiostossa rikostutkijana. 16 vuotta sitten hän aloitti virassa Raja-Joosepin raja-asemalla, josta Ivalon valvontaryhmän kautta siirtyi Lapin rajavartioston rikostutkintaryhmään.
Krupulan työpäivä voi alkaa vaikkapa kuulusteluilla tai tapahtumapaikkatutkinnoilla rikoksiin liittyen.
– Työ on hyvin monipuolista. Tutkin esimerkiksi laittoman maahantulon järjestämistä, passiväärennöksiä ja valtionrajarikoksia.
Krupulan mukaan naiset ovat tervetulleita rajalle niin omasta kuin koko yhteisön puolesta.
– Täällä Lapin rajavartiostossa naisia on muutamia. Naisia mahtuu ehdottomasti sekaan, Krupula sanoo.
Krupula muistelee, että hänen hakiessaan Rajavartiolaitokseen monen naisen tie rajalle katkesi tietyssä kohtaa.
– Aika monen kompastuskivi oli Cooperin testi, jossa oli vuonna 2000 juostava vähintään 2500 metriä, Krupula sanoo.
Vuonna 2012 naisten pääsykoevaatimuksia rajavartijan peruskurssille kevennettiin. Cooperin testin tulokselta naisilta alettiin vaatia 2200 metriä, kun vaatimus oli aiemmin sama kuin miehillä, 2400 metriä.
2400 metriä naisilta tosin vaaditaan kurssin aikana valmistuakseen virkaan. Miehillä tämä sama raja on puolestaan 2600.
– Tämä perustuu niin sanottuun positiiviseen erityiskohteluun, Mattila toteaa.
Naiset saavat myös valinnassa yhden lisäpisteen, mikäli he ovat suorittaneet vapaaehtoisen asepalveluksen ennen kokeita.
– Edelletyksenä kurssille asepalveluksen on oltava suoritettu, mutta naisille on mahdollista hakeutua ja tulla hyväksytyksi kurssille, vaikkei asepalvelusta vielä kokeiden aikaan olisi suorittanut, Mattila selventää.
Mattila ei osaa arvioida, oliko naisille pääsy kurssille liian vaikeaa ennen helpotuksia, mutta hän uskoo vaatimusten vähentämisellä olleen vaikutusta.
Näillä näkymin helpotuksia ei ole tulossa lisää.
– Missään ei ainakaan ole vielä ollut puhetta siitä, että tarvetta moiselle olisi. Kyllä tämä on nyt se tilanne, johon ollaan tyytyväisiä, Mattila sanoo.
VAPAAEHTOISTA asepalvelusta Rajavartiolaitoksen yksiköissä naiset ovat päässeet suorittamaan Pohjois-Karjalan rajavartioston rajajääkärikomppaniassa. Imatran erikoisjääkärirajakomppaniassa tämä on myös mahdollista, mutta sen pääsykokeita ei yksikään nainen ole vielä läpäissyt.
Ylirajavartija Krupula suoritti vapaaehtoisen asepalveluksen Sodankylässä Jääkäriprikaatissa vuonna 1999. Tämän jälkeen hän aloitti Rajavartiolaitoksen palveluksessa syksyllä 2000. 16 vuotta myöhemmin päätös ei harmita.
– Laitoksessa on paljon erilaisia ja monipuolisisia tehtäviä, joihin suuntautua, Krupula sanoo.
Krupula siirtyy pian vääpeliksi varusmiesyksikköön. Lapin rajavartioston rikostutkinta keskitetään Rovaniemelle, jolloin oli hänen mielestään luontevaa hakeutua uuteen tehtävään.
