Rajavartiolaitoksen uutta päällikköä ei yllätetä

Laiton maahantulo ulkorajoilla, suuronnettomuus merialueella, terrorismin torjunta ja kriisivalmiuden ylläpito ovat Rajavartiolaitoksen haasteita, kertoo Rajavartiolaitoksen uusi päällikkö kenraalimajuri Pasi Kostamovaara.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimitti tänään 20.9.2019 kenraalimajuri Pasi Kostamovaaran Rajavartiolaitoksen uudeksi päälliköksi 1.10.2019 lukien. Edellinen Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen siirtyi syyskuun alussa työkyvyttömyyseläkkeelle vakavan sairauden takia. Hän ehti toimia tehtävässä vain vuoden ajan.

Kostamovaara astui Rajavartiolaitoksen palvelukseen vuonna 1986, jolloin hän oli arvoltaan luutnantti. Ennen nimitystään uuteen tehtävään, hän toimi Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkönä. Vuosina 2003-2004 hän oli ulkoministeriössä rajavalvonta-asiantuntijana. Kostamovaaralla on vuosien kokemus komentajana muun muassa Kaakkois-Suomen rajavartiostossa.

– Rajavartiolaitos on tällä hetkellä hyvässä kunnossa ja tärkein tehtäväni on huolehtia siitä, että Rajavartiolaitos pystyy vastaamaan toimintaympäristömme haasteisiin myös tästä eteenpäin. Se tarkoittaa uskottavaa rajavalvontaa ulkorajoilla maalla, merellä ja rajanylityspaikoilla sekä riittävää henkilöstöä ja kalustoa meripelastukseen sekä ympäristövahinkojen torjuntaan merellä. Se tarkoittaa myös välitöntä valmiutta reagoida kaikkiin häiriötilanteisiin valtakunnan rajoilla. Näiden eteen Rajavartiolaitoksessa työskennellään joka päivä jatkossakin, Kostamovaara päättää.

Rajavartiolaitoksella on Kostamovaaran mukaan neljä ajankohtaista haastetta.

– Ensimmäinen haaste on laiton maahantulo. Ulkorajoillamme on jatkuva paine laittomaan maahantuloon. Meidän pitää olla siihen valmiita. Tärkeimpiä suuntia ovat tietenkin itärajamme ja Helsinki-Vantaan -lentokenttä. Myös sisärajojen kautta Suomeen saavutaan laittomasti, jossa kohtaa pitää muistaa, että sisärajoilla Rajavartiolaitoksella ei ole yksiköitä.

– Toinen haasteemme on monialainen suuronnettomuus merialueella, joka on valitettavasti mahdollinen milloin tahansa. Merialueemme ovat todella vilkkaasti liikennöityjä. Siellä on paljon matkustajaliikennettä ja sille ristikkäistä rahti- ja tankkeriliikennettä. Meillä pitää olla jatkuva valmius ihmisten pelastamiseen ja ympäristövahinkojen torjuntaan. Se vaatii osaavaa henkilöstöä ja suorituskykyistä kalustoa.

– Kolmas haasteemme on kohonnut terrorismin uhka, joka on eurooppalaisena ilmiönä rantautunut myös Suomeen. Tehokkaalla rajaturvallisuudella on tärkeä merkitys ilmiön ennalta ehkäisemisessä. Rajavartiolaitoksen operatiivisessa toiminnassa rajatarkastukset ovat tässä suhteessa tärkeässä roolissa. Akuutissa tilanteessa Rajavartiolaitos on myös valmis tukemaan poliisia, hän luettelee.

Neljäntenä haasteena Kostamovaara muistuttaa Rajavartiolaitoksen olevan osa Suomen puolustusjärjestelmää, ja turvallisuusympäristömme muuttuminen on näkynyt myös Rajavartiolaitoksen sotilaallisessa maanpuolustuksessa.

– Olemme tehneet erinomaista yhteistyötä Rajavartiolaitoksen sotilaallisen valmiuden parantamiseksi yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa, hän kertoo.

– Haasteita meillä siis riittää, mutta lujana peruskalliona toimivat raja- ja meriturvallisuudelle vannoutuneet Rajavartiolaitoksen rajamiehet ja -naiset, Kostamovaara korostaa.

Kenraalimajuri Pasi Kostamovaara. Kuva: Susa Junnola