Rajavartiolaitoksen suorituskyky vaakalaudalla

Suorituskyky koostuu ajantasaisesta kalustosta, osaavasta henkilöstöstä ja käyttökelpoisista toimitiloista. Sen takaaminen edellyttää pysyvää korotusta Rajavartiolaitoksen rahoitukseen.

Rajavartiolaitos on yksi Suomen keskeisimmistä viranomaisista, joka työllistää noin 2900 henkilöä. Rajavartiolaitoksen ydintoiminnoiksi on määritelty rajavalvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta, merialueen turvallisuus, kansainvälinen yhteistyö ja maanpuolustus.

Näiden tehtävien täyttämiseksi Rajavartiolaitokselta vaaditaan jatkuvaa valmiutta. Osassa Suomea, kuten merialueilla se on usein lähistön ainoa viranomainen. Näillä alueilla Rajavartiolaitos hoitaa muidenkin viranomaisten vastuita, kuten ensihoitoa.

– Nykyisen suorituskyvyn ylläpitö edellyttää pysyvää tasokorotusta Rajavartiolaitoksen rahoitukseen, toteaa sisäministeri Maria Ohisalo.

Rajavartiolaitoksen rahoitustarpeet ovat harvakseltaan esillä mediassa, vaikka että se on suurehko viranomaisorganisaatio, jolla on merkittäviä vastuita. Ohisalon mukaan esimerkiksi poliisin henkilöstötarpeet kyllä tiedostetaan, mutta usein Rajavartiolaitos unohdetaan tässä keskustelussa. 

Myös koko sisäasiainhallinnon alaa vaivaavat kiinteistöjen sisäilmaongelmat koskevat myös Rajavartiolaitoksen käyttämiä toimitiloja. 

– Henkilöstö ja kiinteistöt ovat tärkeitä kulueriä. Rahoitusratkaisuja tullaan määrittelemään tarkemmin hallituksen kehys- ja budjettiriihissä, Ohisalo selvittää. 

Ohisalon mukaan hallituksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet pyritään huomioimaan myös Rajavartiolaitoksen toiminnassa ja tulevissa hankinnoissa. Öljyntorjuntakyvyn ylläpitäminen on yksi Rajan tärkeimmistä valmiuksista, etenkin kun otetaan huomioon Itämeren saastunut tila. 

Suomenlahti on tällä hetkellä maailman vilkkaimmin liikennöity merialue. Öljyntorjunnan merkitystä alueella lisää se, että tällä hetkellä merkittävä osuus Venäjän ulkomaille viemästä öljystä kulkee sen kautta.

– Jos Suomenlahdella sattuu suuri öljyvahinko, öljy saavuttaa rannikot jopa vuorokaudessa, ja koko Suomenlahti voi olla saastunut alle kahdessa viikossa, painottaa Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, kontra-amiraali Markku Hassinen.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, kontra-amiraali Markku Hassinen korostaa, että uusien hankkeiden avulla Rajavartiolaitoksen suorituskyky pyritään pitämään ennallaan.

Hassisen mukaan nykyisen suorituskyvyn ylläpito edellyttäisi strategisten hankintojen lisäksi vähintään 10-15 miljoonan suuruista korotusta vuosittaiseen rahoitukseen. Rahoituksen tarve koostuu osittain Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä, kuten toimitilakustannusten ja ICT-palveluiden hintojen noususta. 

Merkittävämpi kuluerä ovat Rajavartiolaitoksen keskeiset strategiset hankinnat, jotka keskittyvät käytöstä poistuvan kaluston korvaamiseen ajantasaisilla välineillä. Niihin kuuluvat uudet valvontalentokoneet, kolmen ulkovartiolaivan korvaaminen kahdella sekä maa- ja merirajojen teknisen valvontajärjestelmän uusiminen.

– Strategisilla hankkeilla taataan nykyisen suorituskyvyn ylläpito, Hassinen selventää.

Vartiolaivojen ja -lentokoneiden uusimisella pyritään varmistamaan Rajavartiolaitoksen kyky suorittaa pelastus- ja ympäristötehtäviä jatkossakin. Lentotoiminta on ainoa tehokas tapa määrittää öljyvahingosta levinneiden öljylauttojen laajuus. Tällä hetkellä Rajavartiolaitoksen laivat ovat merellä keskimäärin 340 päivää vuodessa.

– Puolustushallinnossa tehdään tällä hetkellä pitkän tähtäimen hankintoja, jotka kantavat kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Sisäasianhallintokin katsoo pitkälle tulevaisuuteen, Ohisalo tähdentää.

Myös kansainvälinen toiminta on Rajavartiolaitokselle tärkeää. Rajanylitysten määrät ovat kasvussa niin itärajalla kuin Helsinki-Vantaan lentoketälläkin. Vastaanottokapasiteettia on lisätty automaattisten rajatarkastusten avulla, jotka pyritään ottamaan tulevaisuudessa käyttöön myös EU:n ulkopuolisille matkustajille.

Helmikuun alussa sisäministeriö käynnisti loppuvuodesta 2019 voimaan tulleen EU:n raja- ja merivartioasetuksen täytäntöönpanon. Asetus on jatkoa vuonna 2016 tehdylle asetukselle eurooppalaisesta yhteisvastuusta rajavalvonnan hyväksi.

Uuden asetuksen myötä EU:n rajavartiosto Frontex perustaa yhdessä jäsenmaiden kanssa noin 10 000 henkilön vahvuisen operatiivisen joukon, joka koostuu Frontexin palkkaaman henkilöstön lisäksi jäsenmaiden lähettämistä työntekijöistä. Asetuksesta huolimatta ansainvälisten rajaturvallisuusoperaatioiden vetovastuu säilyy isännöivällä maalla. 

– Frontexin rahoitus on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Myös Europolin (Euroopan poliisivirasto) rahoituksen kasvattamista tulisi pohtia. Täytyy muistaa, ettei pelkästään ulkorajojen vartioiminen riitä, kun rajojen sisälläkin tapahtuu paljon, Ohisalo muistuttaa.