Rajapintoja tutkimassa

Rajapintaharjoituksessa testattiin Puolustusvoimien laitteiden ja ohjelmistojen integraatiomahdollisuuksia todellisissa tilanteissa.

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen järjestämä johtamisjärjestelmäalan valtakunnallinen rajapintaharjoitus (RPH22) maaliskuun ja huhtikuun taitteessa toi peräti yli 500 johtamisjärjestelmäalan osaavaa asiantuntijaa Riihimäelle sekä yhdeksääntoista muuhun testipaikkakuntaan ympäri Suomea. Harjoitukseen osallistui Puolustusvoimien kaikkien puolustushaarojen lisäksi Pääesikunnan alaisten ja sen alalaitosten, Rajavartiolaitoksen, poliisin sekä eri yhteistyöyritysten henkilöstöä.

Harjoituksen tarkoituksena oli testata erilaisten ohjelmistojen ja laitteiden keskinäisiä rajapintoja mahdollisimman totuudenmukaisissa ympäristöissä. Rajapinta yksinkertaiselta määritelmältään on toimintaa, jolla eri laitteet tai niiden ohjelmistot voivat tehdä yhteistyötä eli esim. vaihtaa tietoja ja tehdä pyyntöjä toisilleen – käytännössä rajapinnat siis mahdollistavat laitteiden välisen keskustelun ja synergian. Osallistuvien tahojen laitteet ja ohjelmistot saattavat olla eriäviä, jonka vuoksi on mielekästä testata niiden rajapintoja ja yhteensopivuutta testien muodossa.

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksella (PVJJK) oli päävastuu harjoituksen toteutumisesta. Keskuksen keskeisiä tehtäviä on muun muassa Puolustusvoimien tietoteknisten palveluiden järjestäminen sekä kyberpuolustus. PVJJK mahdollistaa Puolustusvoimien johtamisen luomalla johtamisedellytykset eri tuettaville toimijoille.

Kansainvälistäkin yhteistyötä nähtiin, kun Ruotsista saapui yli kymmenhenkinen delegaatio johtajanaan Ruotsin puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö, prikaatikenraali Mattias Hanson. Toimialan Suomi-Ruotsi–yhteistyön kehittäminen oli pääpaino vierailussa.

– Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö on tärkeää nyt ja jatkossa. Tämä harjoitus on hyvä esimerkki siitä, totesi prikaatikenraali Hanson. 

Systemaattista testaamista metsässä tetsaamisen sijaan

Maastoutumisen ja ampumisen sijaan harjoituksessa keskityttiin tietoteknisiin koukeroihin pääosin sisätiloissa – ei mikään tavanomainen Puolustusvoimien harjoitus. Testattavia laitteita oli lukuisia, joista esittelemme kolme.

Oululaisen ohjelmistoyrityksen Bittiumin valmistama TAC WIN™ -ohjelmistoradiojärjestelmä on Puolustusvoimien tuore hankinta. Jykevä taktinen reititin on järjestelmän ydin, jonka suunnittelu mahdollistaa langattoman ja langallisen sotilas- ja viranomaiskäyttöön sopivan laajakaistaverkon kytkemisen. Laite on yhteensopiva langattomien että kiinteiden verkkoinfrastruktuurien kanssa, sekä siitä löytyy lukuisia erityyppisiä liityntöjä, joiden avulla voidaan kytkeä muun muassa viestijärjestelmiä ja muunlaisia päätelaitteita.

Harjoitukseen osallistuja kertoo, että toimintaperiaatteeltaan taktinen reititin ei eroa mitenkään tavallisesta reitittimestä. Ero on siinä, mitä kaikkia johtoja taktiseen reitittimeen voi kytkeä, jotta tiedonsiirto olisi jouhevaa kenttäolosuhteissa. Järjestelmään kuuluu myös radioyksikköjä kolmelta eri taajuusalueelta, millä pystytään tehostamaan viestin välittymistä tarpeen vaatiessa. Lisäksi laitteen metallikuori kestää vaativiakin kenttäolosuhteita.

Jo tutuksi tullut Bittium on takavuosina toimittanut Puolustusvoimille uusia digitaalisia kenttäpuhelimia mallia Tough Comnode™, jotka tulevat osittain korvaamaan analogiset kenttäpuhelimet. Kenttäpuhelin on kestävää mallia, kuten olettaa saattaa. Laitteen etu on siinä, että se pystyy korvaamaan moniakin vastaavia systeemejä. Se voi toimia esimerkiksi toistimena, reitittimenä tai langattomana liityntäpisteenä. 

Digitaalinen kenttäpuhelin on myös yhteensopiva aiemmin mainitun ohjelmistoradiojärjestelmän kanssa, sekä siihen voi liittää muitakin päätelaitteita muun muassa parikaapelilla. Puhelimen etuna on, että IP-pakettidata liikkuu SHDSL-standardin mukaisesti, jonka ansiosta teknisen häiriön riski on matala. Vielä kuitenkaan kehityksessä ei olla niin pitkällä, että kenttäolosuhteisiin sopiva puhelin toimisi langattomasti.

Keskussanomalaite – laite, jonka moni reserviläinen muistaa omilta varusmiesajoiltaan. Järjestelmä toimii nimensä mukaisesti sanomalaitejärjestelmän keskiönä ottaen vastaan viestejä erinäisiltä kanavilta ja lähettäen ne eteenpäin määrättyjen asetusten mukaisesti. Laitteella on myös mahdollista paikantaa verkkovikoja, sekä ohjata ja valvoa sanomaliikennettä.

Verkkoliikenne on salattua, ja tietoa siirretään pääsääntöisesti radio- ja puhelinyhteyden tai parikaapelien avulla. Yhtenä harjoituksen tavoitteista on kehittää sanomalaitteen liikenteen integrointia lähiverkkoon uutta sanomanvälitysjärjestelmää hyödyntäen.