Rajalla juhlittiin vuosipäivää

Rajavartiolaitos viettää tänään maanantaina 21. maaliskuuta 97:ttä vuosipäiväänsä. Valtioneuvosto teki tällä päivämäärällä vuonna 1919 päätöksen, jolla valtakunnan rajojen vartiointi annettiin sotilaallisesti järjestettyjen rajavartiojoukkojen harteille.

Sotilaallisesta luonteestaan huolimatta rajavartiolaitos on perustamisestaan lähtien kuulunut sisäasiainministeriön alaisuuteen. Raja- ja merivartiokoulun entinen apulaisjohtaja, kommodori evp Heikki Hyyryläinen kertoo rajavartiolaitoksen olevan korvaamaton siviileiden oikeuksiin kohdistuvien toimenpiteiden vuoksi. Valtaa puuttua tavallisten ihmisten kulkemiseen tai omaisuuteen esimerkiksi tullitarkastuksen muodossa ei rauhan aikana voida antaa sotilaille.

– Itsenäinen valtio tarvitsee rajavartiointijärjestelmän, ja on olemassa tiettyjä tehtäviä, joita puolustusvoimat ei voi tehdä. Yleensä on ollut sellainen ratkaisu, että rajavartiointia hoitaa jokin siviiliviranomainen – näin sivistysvaltiossa ainakin, Hyyryläinen selventää.

Vartiointia maalla ja merellä

Rajavartiolaitoksen toiminta on muuttunut rajusti tekniikan kehityksen myötä. Aikaisemmin maastossa kulkevaa rajaa vartioitiin partioiden ja tähystäen. Nykyään toiminta on painottunut rajan ylikulun valvontaan. Vuosien saatossa henkilöstö on vähentynyt ja tekniikan hyödyntäminen lisääntynyt.

– Kun ei ollut käytössä mitään teknistä valvontaa, resurssit olivat ihan toista luokkaa. Rajavartioasemia, tukikohtia, venekalustoa ja merivartioasemia on ollut hyvinkin tiuhaan ja tiiviisti. Partiointia tehtiin aktiivisesti ja se sitoi runsaasti henkilövoimavaroja, Hyyryläinen kertoo.

Tärkeä osa rajavartiolaitoksen toimintaa on valtakunnan merirajan valvominen. Alunperin vuonna 1930 perustettu merivartiolaitos oli itsenäinen organisaationsa, mutta sodan jälkeen se liitettiin osaksi rajavartiolaitosta. Perustamisen aikaan voimassa oli kieltolaki ja merivartiolaitoksen päätehtävä olikin salakuljetuksen torjunta.

Sotien aikaan merivartiolaitos alistettiin merivoimille. Sen kalustoa käytettiin muun muassa tykkiveneinä saattuealuksina ja sukellusveneentorjuntatehtävissä. Maarajalla tilanne oli vastaava. Hyyryläisen mukaan rajavartiolaitoksen joukot olivat sotien aikana isossa roolissa.

– Rajapataljoonat ja rajakomppaniat olivat vastassa torjumassa hyökkäystä. Sen lisäksi oli sissitoimintaa ja erikoiskoulutettuja joukkoja, ihan niin kuin tänäkin päivänä varusmiehet rajalla saavat erikoiskoulutuksen. Joukot olivat pääosin paikkakuntalaisia, hallitsivat maastot ja olosuhteet ja olivat huipputaitoisia erämiehiä.