Sotilastiedustelun keinot laajenivat – vastapainona läpinäkyvyyttä kansalaisille

Venäjä on muun muassa lisännyt joukkoja Krimille ja ryhmittänyt ilmatorjuntarykmenttejä Suomen lähialueille, Puolustusvoimien sotilastiedustelun viimeaikaiset havainnot kertovat.

Suomessa on nyt ollut vajaat kaksi ja puoli vuotta voimassa maan historian ensimmäinen sotilastiedustelulaki. Kesäkuussa 2019 vahvistettu laki määrittelee ensi kertaa, mitä sotilastiedustelu on ja mitä sen pitää tehdä.

Lakimuutos on herättänyt keskustelua, sillä se tuo viranomaisille merkittävästi lisää toimivaltuuksia tehtäviensä toteuttamiseen ja sitä kautta kansalaisten valvontaan. Lakiin kirjattiin 22 uutta toimivaltuutta, joista merkittävimpänä on tietoliikennetiedustelu. Puolustusvoimat pääsee tuomioistuimen lupamenettelyn kautta käsiksi Suomen rajat kaapeleissa ylittävään tietoliikenteeseen.

– Lain voimaantulo oli merkityksellinen, ellei jopa mullistava asia, Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen johtaja, eversti Esapekka Vehkaoja luonnehti Lappeenrannassa järjestetyssä Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan seminaarissa.

Vehkaojan mukaan sotilastiedustelu voi käyttää resurssejaan nyt olennaisesti tehokkaammin. Yhteistyötä tehdään muiden viranomaisten kanssa päivittäin esimerkiksi siviilitiedustelusta vastaavan suojelupoliisin kanssa. Sotilastiedustelu hankkii rajat ylittävistä tietoliikennekaapeleista tärkeää tietoa Supolle.

– Laaja-alaisen vaikuttamisen työkalupakki vaihtelee aivan laidasta laitaan. Sen tunnistaminen ja torjunta vaatii mahdollisimman laajaa viranomaisyhteistyötä. Kokonaismaanpuolustuksen ajattelua ja toimintaa on harjoitettu meillä jo vuosikymmenten ajan: tämä vain kannustaa viranomaisia entistä enemmän yhteistyöhön, Vehkaoja sanoi puheenvuorossaan.

Laimukaisuutta valvotaan sisältä ja ulkoa

Toimivaltuudet laajenevat ja sotilastiedustelu pääsee halutessaan yksityiselämään enemmän käsiksi, mutta lakimuutoksessa on toinenkin puoli, Vehkaoja korosti.

Ennen vuotta 2019 sotilastiedustelua ei edes mainittu laissa millään tavalla: se sai toimia vapaasti Puolustusvoimien osana ilman, että sitä ohjasi muu kuin Puolustusvoimien lakisääteinen perustehtävä ylimalkaisesti. Puolustusvoimien lakisääteisiin perustehtäviin kuuluu muun muassa Suomen sotilaallisen koskemattomuuden turvaaminen.

Uusi laki määrittelee toiminnan raamit ensi kertaa, ja siinä keskeistä on toiminnan läpinäkyvyys, Vehkaoja alleviivasi puheenvuorossaan. Hänen mukaansa sotilastiedustelussa ollaan nyt siirrytty niin kutsuttuun länsimaiseen malliin, jossa tiedustelun toimintaa valvotaan monitahoisesti.

Jotta sotilastiedustelu on läpinäkyvää ja lainmukaista, sotilastiedusteluviranomaisen toiminnan lainmukaisuutta valvovat muiden muassa ulkopuolinen tiedusteluvalvontavaltuutettu, Pääesikunta ja puolustusministeriö sekä tiedustelulaitos itse.

Keväällä 2021 julkaistiin myös ensimmäistä kertaa julkinen katsaus Suomen sotilastiedustelusta.

– Kansalaiset saavat selkeän kuvan siitä, mitä sotilastiedustelu on ja mitä se tekee. Uusi laki antaa tiedustelulaitoksen virkamiehille selkänojan ja tiedon, että tehdään juuri sitä, mitä eduskunta haluaa ja vaatii meidän tekevän, Vehkaoja avaa.

Kun sotilastiedustelu arvioi, voidaanko sotilastiedustelulain mukaisesti kerätä tietoa kohteesta, päätöksentekijä on noin kolmasosassa tapauksista Helsingin käräjäoikeus, kolmasosassa Pääesikunnan tiedustelupäällikkö ja niin ikään kolmasosassa tiedusteluosaston lakimies.

Venäjä näyttää voimaansa harjoituksilla

Eversti Vehkaoja esitteli myös sotilastiedustelun viimeaikaisia havaintoja Euroopassa ja lähialueilla.

Havaintojen mukaan Venäjä on muun muassa tuonut lisää joukkoja Krimille ja perustanut sinne uuden armeijakunnan. Kaliningradin aluetta kehitetään voimakkaasti ja alueen maavoimat on uudelleenorganisoitu.

Venäjän ilmavalvontatutkia on uusittu merkittävissä määrin ja uusia ilmatorjuntarykmenttejä on ryhmitetty Suomen lähialueille.

Pohjoinen laivasto puolestaan harjoittelee aktiivisesti ja itämeren laivastolla on uusia pitkän kantaman risteilyohjuksilla varustettuja aluksia sekä uusia rannikko-ohjusjärjestelmiä.

Arktiselle alueelle on rakennettu uutta infrastruktuuria ja lentokenttiä on kunnostettu. Ilmatorjunta on kehittynyt siellä voimakkaasti.

Venäjän harjoitustoiminta on aktiivista ja siihen kuuluu keskeisenä osana voimannäyttö, Vehkaoja arvioi. Samanaikaisesti Nato ja länsimaat harjoittelevat hyvin ahkerasti Euroopan alueella. Vehkaojan mukaan näyttöä on, että Venäjä seuraa näitä harjoituksia aktiivisesti tiedustelulentokoneilla ja merivoimien aluskalustolla.