Puolutusministerien kokouksessa mietitytti arktisen alueen turvallisuustilanne

Puolustusministeri Antti Kaikkonen isännöi Tuusulassa Nordefcon ministerikokousta. Pohjoismaiden puolustusministerit keskustelivat muun muassa koronakriisin vaikutuksista huoltovarmuuteen ja arktisen alueen turvallisuustilanteesta. Lisäksi Suomi ja Norja allekirjoittivat puolustusyhteistyöhön liittyvän kahdenvälisen asiakirjan.

Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen isännöi Ruotsin, Norjan ja Tanskan puolustusministereitä sekä Islannin ulkoministeriä Tuusulassa 29.–30.6. pidetyssä pohjoismaisen puolustusyhteistyön (Nordefco) ministerikokouksessa. 

Koronaviruspandemiasta johtuen tämä oli ensimmäinen fyysisesti järjestetty Nordefco-ministerikokous sitten syksyn 2019. Nordefcon puheenjohtajuus kiertää Ruotsin, Suomen, Norjan ja Tanskan välillä. Tänä vuonna Suomi on ollut jälleen vetovastuussa. Koronan takia yhteyttä on pidetty tänä vuonna vaihtoehtoisin keinoin.

– Meillä on ollut videoyhteyksillä kokouksia, mutta eihän se aivan sama asia ole. Kaikki olivat todella tyytyväisiä, että päästiin viimein naamatustenkin käymään näitä asioita läpi. Kokous oli kaiken kaikkiaan onnistunut, Kaikkonen selventää.

Koronapandemia herätti Suomen muiden Pohjoismaiden ohella pohtimaan tarkemmin omaa huoltovarmuutta. Kaikkonen myöntääkin, ettei Suomi ollut varautunut koronan tapaiseen kriisin riittävästi. Riittämätön valmistautuminen näkyi muun muassa suojavarusteiden vähyytenä kriisin alkuvaiheessa. 

– Tämä on nyt Suomessa korjattu, meillä on omaa tuotantoa ja riittävät varmuusvarastot. Olemme sopineet muiden Pohjoismaiden kanssa, että käymme läpi erilaisia huoltovarmuuden yhteistyön kuvioita lähivuosille ja katsomme, miten voimme tiivistää yhteistyötä näissä asioissa, Kaikkonen linjaa. 

Maailmalla tunnettu brändi

Pohjoismaat ovat kulttuurillisesti ja historiallisesti vahvasti kiinni toisissaan. Ei olekaan ihme, että Pohjoismaat tekevät paljon yhteistyötä myös puolustuksen osalta. Kaikkosen mukaan Pohjoismaat on Suomelle hyvä yhteistyöfoorumi. Hän totesi yhteistyön etenevän ja syvenevän asteittain. 

– Kyllä Pohjoismaat on meille keskeinen viitekehys. Kaikki Pohjoismaat ovat meille todella läheisiä kumppaneita ja jopa yhtenäinen perhe monessa mielessä. Pohjoismaat on myös maailmallaa tunnettu brändi. Maailmalla kyllä tiedetään, että elämänlaatu on täällä hyvä ja monia asia on tehty oikein puolustuksen suhteen. 

Arktisen alueen merkitys ulkopolitiikassa kasvaa jatkuvasti. Kaikki suurvallat, kuten Kiina ja Venäjä, ovat osoittaneet olevansa kiinnostuneita kyseisestä alueesta. Kaikkosen mukaan kokouksen aikana keskusteltiin arktisen alueen tilanteesta ja laajemmin maailmanpolitiikasta. Kaikkonen totesi yleisellä tasolla, että arktisen alueen merkityksen kasvusta on ollut nähtävillä merkkejä viime vuosien aikana. 

– Näyttää siltä, että arktisen alueen merkitys on kasvamassa ja me olemme tämän myös pohjoismaisessa yhteistyössä noteeranneet, Kaikkonen myöntää. 

Norjan puolustusministeri Frank Bakke-Jensen sanoi, että ilmastonmuutos vaikuttaa tällä hetkellä radikaalisti arktisen alueen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Kalakannat ovat siirtyneet perinteisiltä alueiltaan, sillä Svalbardin alueellinen lämpötila on noussut viiden asteen verran. Resurssitilanne onkin muuttunut radikaalisti. 

– Teknologia, jonka avulla näihin pääsee käsiksi ja hyödyntämään on myös kehittymässä. Tämä sama tekniikka mahdollistaa Venäjän intressit arktisella alueella, samoin Kiinan mielenkiinto arktiseen alueeseen on lisääntynyt, Bakke-Jensen analysoi.

Nordefco-yhteistyöhöhankkeeseen kuuluvat Suomi, Tanska, Ruotsi, Norja sekä Islanti.
Kuva: Konsta Törne

Pohjoismainen yhteistyö luo turvaa ja rauhaa

Norja on Naton jäsen, toisin kuin Suomi ja Ruotsi. Kaikkonen myöntää tämän asettavan maiden väliselle yhteistyölle tiettyjä rajoja, vaikkakin varsinkin pohjoisilla alueilla yhteistyötä voidaan tiivistää. Bakke-Jenssen näkee puolestaan Nordefcon tuovan Natoa ja Euroopan unionia lähemmäs toisiaan.

– Hyvää tässä on se, että EU ja NATO näkevät turvallisuuspoliittisen tilanteen samalla tavalla, Bakke-Jensen analysoi.

Suomi ja Norja allekirjoittivat kokouksen aikana kahdenkeskisen puolustusyhteistyöhön liittyvän asiakirjan. Asiakirja ei ollut kuitenkaan mikään täysin uusi sopimus. 

– Kyseessä on jo käytössä ollut yhteistyön mahdollistava asiakirja, joka kehittyneen turvallisuuspoliittisen tilanteen takia uusittiin, Bakke-Jensen selventää. 

Bakke-Jensen lisäsi perään, että asiakirjan uusiminen mahdollistaa esimerkiksi yhteiset harjoitukset, modernisaation ja edistää yhteistä logistiikkaa. Bakke-Jensen on sitä mieltä, ettei sopimus muuta Suomen ja Naton suhdetta. Suomihan on Naton rauhankumppani. 

– Sopimus edistää Suomen ja Norjan, sekä täten Pohjoismaiden yhteistyötä. Tärkeää on, että se osoittaa kuuluvasti Pohjoismaiden olevan kova luu, Bakke-Jensen pohtii. 

Norjan puolustusministeri sanallistaa loppuun pohjoismaisen yhteistyön tärkeyden yhdellä ainoalla virkkeellä.

– Pohjoismainen yhteistyö turvaa kaikkien Pohjoismaiden kulttuurien tulevaisuuden ja luo turvaa ja rauhaa, Bakke-Jensen päättää ytimekkäästi.