Puolustusvoimille yhteensä 2,2 miljardia euroa lisärahoitusta – Puolustusministeri: "Nostamme kynnystä joutua sotilaskonfliktiin."
Tiedotustilaisuudessa eriteltiin syitä ja käyttökohteita lisämäärärahalle. Lisärahoitusta tullaan käyttämään pääosin materiaalihankintoihin, mutta myös kertausharjoitusten ja henkilöstön lisäämiseen.
Hallituksen kehysriihessä päätettiin eilen maanantaina tuntuvista lisämäärärahoista Puolustusvoimille. Vuonna 2023 lisärahaa on luvassa noin 788 miljoonaa euroa, ja vuosina 2024-2026 lisämäärärahoja on luvassa 408-536 miljoonan euron edestä. Vuosille 2023-2026 lisämäärärahoja olisi siis tulossa reilun 2,2 miljardin euron edestä. Tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa hallitus pyrkii kasvattamaan puolustuksen määrärahoja noin 700 miljoonalla eurolla vielä tälle vuodelle. Samalla hallitus perui viime vuoden kehysriihessä päätetyt 35 miljoonan euron leikkaukset puolustusmenoihin.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen pitää tärkeänä Puolustusvoimien määrärahojen korottamista vedoten heikentyneeseen maailmanpoliittiseen tilanteeseen.
– Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta tulevaisuuteen on katsottava. Paluuta entiseen ei ole näköpiirissä, puolustusministeri evästää.
Leijonanosa lisämäärärahapotista käytetään uusiin materiaalihankintoihin. Muun muassa panssari- ja ilmatorjunta-aseita, taisteluvarusteita sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjuksia löytyy ostoslistalta. Myös ampumatarvikkeita ja kenttähuoltomateriaalien määrää lisätään entisestään. Kaluston ja materiaalien kunnossapitoa ja ylläpitoa parannetaan.
– Puolustusmateriaalien hankinnoilla täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä vajeita ja puutteita sekä vastataan Ukrainan sodan seurauksena muuttuneisiin toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin, puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen selventää.
– Ampumatarvikkeiden ja aseiden varastomääriä kasvatetaan pysyvästi, Kivinen jatkaa.
Lisäksi lisämäärärahaa kohdistetaan Puolustusvoimien henkilöstön, etenkin sopimussotilaiden, lisäämiseen. Puolustusvoimain komentajan mukaan prosessi aloitetaan välittömästi. Lisähenkilöstön määrää kasvatetaan asteittain seuraavina vuosina noin viidelläsadalla henkilöllä.
Ohessa maanpuolustusjärjestöjen rahoitusta lisätään sekä kertausharjoitusten ja vapaaehtoisten maanpuolustuskurssien määrää nostetaan huomattavasti.
– Tarvitaan Puolustusvoimien henkilöstön ja reserviläisten riittävää osaamista sekä koko kansakunnan korkeaa maanpuolustustahtoa.
– Suomalaisten maanpuolustustahto on kasvussa. Se näkyy esimerkiksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen kurssien ripeänä täyttymisenä. Tähän kasvaneeseen kysyntään tullaan nyt vastaamaan, linjaa puolustusministeri Kaikkonen.
Myös muut maat tulevat lisäämään puolustusmenojaan, joka väistämättä tulee näkymään materiaalien ja kaluston korkeampina hintoina ja saatavuuden heikentymisenä. Puolustusvoimain komentaja Kivinen korostaa joustavuutta ja hyvää ennakkosuunnittelua, kun uusia hankintoja tehdään.
– Puolustuskyvyn parantaminen on tarpeen Suomessa käytävästä turvallisuuspoliittisesta keskustelusta huolimatta. Jokaisen maan on varauduttava turvallisuusympäristön haasteisiin. Näitä tarpeita eivät poista kansainvälinen puolustusyhteisö, sen syventäminen tai NATO-jäsenyyden mahdollinen hakeminen, päättää Kivinen.
