Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Heli Sorjonen / Aalto-yliopisto

Kuvassa Puolustusvoimien tutkimusjohtaja Jyri Kosola

Jyri Kosola kunniatohtori promootiotilaisuuden jälkeen.

Puolustusvoimille tunnustusta tutkimusyhteistyöstä

Juho Käki

Aalto-yliopisto antoi ylimmän huomionosoituksensa Puolustusvoimien tutkimusjohtajalle. Tutkimusyhteistyö Aalto-yliopiston ja Puolustusvoimien välillä on toiminut jo pitkään.

Aalto-yliopiston tekniikan kunniatohtorin arvonimi on annettu Puolustusvoimien tutkimusjohtaja, insinöörieversti Jyri Kosolalle. Kosola vastaanotti arvonimen kesäkuussa yhdessä kuuden muun tieteen ja tekniikka-alan vaikuttajan kanssa Aalto-yliopiston tohtoripromootiossa. Kunniatohtorin arvo on korkein huomionosoitus, jonka yliopisto voi myöntää.

"Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulut voivat myöntää kunniatohtorin arvon sekä siihen liittyvät arvomerkit tohtoripromootion yhteydessä henkilölle, jolla on vahva yhteys Aalto-yliopistoon ja joka tieteen tai tekniikan tai muun yhteiskunnallisen tai kulttuuritoiminnan edistämisessä saavuttamiensa ansioiden perusteella katsotaan tällaisen kunnianosoituksen arvoiseksi", kertoo Aalto-yliopisto tiedotteessaan arvon myöntämisperusteista.

Kosola kertoo, että tunnustus on samalla palkinto elämäntyöstä. Hän toteaa, että palkinto on myös tunnustus Puolustusvoimille. Kosola vastaa Puolustusvoimissa tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti Teknillisestä korkeakoulusta. Hän on myös suorittanut Maanpuolustuskorkeakoulussa yleisesikuntaupseeritutkinnon ja elektronisen sodankäynnin jatkotutkinnon Cranfieldin yliopistossa. Työkokemusta Puolustusvoimissa on takana yli 31 vuotta.

– Sehän on ylin kunnianosoitus minkä yliopisto voi antaa ja kun se on vielä omasta yliopistosta, josta olen aikanaan valmistunut niin kyllähän se hienolta tuntuu, kuvailee Kosola.

Kunniatohtorin arvonimi on harvinaisuus Puolustusvoimissa

Aalto-yliopisto nostaa esille arvonimen taustalla Kosolan roolin aktiviisena sillanrakentajana tutkimusyhteisön ja Puolustusvoimien välillä. Kosola nostaa käytännön esimerkiksi yhteistyöhankkeesta Hornetin korvaavan hävittäjän tutkimisen yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Kosola arvioi, että tunnustuksen taustalla saattaa olla myös muuttunut maailman tilanne.

– Kansainvälisen tilanteen kiristyminen näkyy myöskin Puolustusvoimien ja maanpuolustuksen kohtaamassa arvostuksessa, sekä Suomessa, että muualla maailmassa. Varmaan tämäkin on ollut yksi tekijä, joka on vaikuttanut siihen, että Aaltokin tunnustaa maanpuolustuksen tärkeäksi sektoriksi osaksi tiedeyhteisö kokonaisuutta, arvioi Kosola.

Kunniatohtorin arvonimi on harvinaisuus Puolustusvoimissa Kosola kertoo. Hän epäilee olevansa tällä hetkellä ainoa Puolustusvoimissa aktiivisessa palveluksessa työskentelevä henkilö kenelle arvonimi on myönnetty. 

Tutkimusjohtajan työ pitää sisällään monenlaisia tehtäviä kotimaassa, kuin ulkomaillakin. Kosola kertoo, että työnkuvaan kuuluu myös teknologiatutkimuksen lisäksi muun muassa sotataidon, sotahistorian ja sodankäynnin tulevaisuuden tutkimusta.

– Tänään katsotaan miten maarobotit pärjää vaikeassa metsämaastossa, muutama viikko sitten pohdittiin onko meidän järjestelmät ajan tasalla ja kohta pohditaan arktista toimintaympäristöä. Työtehtävät ovat mielenkiintoisia ja kahta samanlaista päivää ei tule, painottaa Kosola.