Puolustusvoimiin luotetaan, Natoon ei – Suomen venäjänkielisten luottamus yhteiskunnan toimijoihin on alhaisempaa kuin koko väestön parissa

Naton vastaisuus juontaa Neuvostoliiton historiasta, mutta myös nykyasenteista, kertoo Cultura-säätiön johtava asiantuntija Eilina Gusatinsky.

Suomen venäjänkieliset luottavat Puolustusvoimiin, mutta eivät Natoon, ilmenee Cultura-säätiön toteuttamasta tuoreesta tutkimuksesta. 

Venäjänkieliset suhtautuivat kriittisesti etenkin Natoon. Venäjänkielisten parissa sotilasliittoon luottaa 28 prosenttia, kun taas koko väestöstä siihen luottaa 78 prosenttia. Koko väestön tilastot on saatu Kansalaispulssin tuottamasta tutkimuksesta kesäkuulta 2024.

– Naton vastaisuus tulee tietenkin Neuvostoliiton historiasta, mutta myös nykyasenteista. Tänäkin päivänä Venäjällä syytetään Natoa asiasta kuin asiasta, analysoi Cultura-säätiön johtava asiantuntija Eilina Gusatinsky.

Neuvostoliiton perintö näkyy eri ikäryhmien vertailussa, sillä vanhemmat ikäluokat ovat Nato-vastaisempia kuin nuoret.

Nato-kriittisyyteen on myös muita syitä. Venäjällä usein suhtaudutaan Natoon globaalina suurvaltana, kilpailijana, kuten se kylmän sodan aikaan oli. Naton vastaisuutta lisää myös pelko Venäjän mahdollisista vastatoimenpiteistä Suomea kohtaan.

– Natohan ei sinänsä suomalaisessa yhteiskunnassa näy, joten ne negatiiviset asenteet syntyvät pääosin venäläisistä uutisista saaduista ennakkoluuloista, Gusatinsky arvioi.

Natoon luottavat eniten ne, jotka ovat asuneet Suomessa alle kaksi vuotta. Yleinen trendi vastauksissa on, että mitä vähemmän Suomessa on asuttu, sitä enemmän yhteiskuntaan ja kyselyn kohteisiin luotetaan. 

Puolustusvoimiin luottaa 76 prosenttia venäjänkielisistä, vertailukohteista enemmän luottamusta nauttii vain Suomen poliisi. 

– Puolustusvoimilla on hyvä imago ja se on arvostettu instituutio, Gusatinsky analysoi.

Puolustusvoimat on myös huomattavasti Natoa läheisempi instituutio, ja esimerkiksi monien venäjää puhuvien sukulaisia on suorittanut asepalveluksen Suomessa.

Luottamus mediaan laskee

Tutkimuksessa selvitettiin myös median roolia yhteiskunnallisten arvojen muovaajana. Vain 34 prosenttia venäjänkielisistä luottaa suomalaiseen mediaan – luku on alhaisempi kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa. Ainoastaan Natoon luotetaan vähemmän kuin mediaan.

Väestö, joka luottaa mediaan, suhtautuu Natoon ja Puolustusvoimiin myönteisemmin. 

Kyselyssä kriittisesti mediaan suhtautuvat myös katsovat useammin, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli oikeutettu. Enemmistö eli 66 prosenttia kyselyyn vastanneista ei hyväksy sotaa, mutta 13 prosenttia pitää konfliktia oikeutettuna.

Vastaajat nimesivät median epäluotettavuudelle useita syitä, esimerkiksi uutisoinnin puolueellisuuden, propagandan ja venäläisten vastaisuuden. Monen vastaajan mielestä uutisoinnissa suhtaudutaan kritiikittä Natoon ja Yhdysvaltoihin.

– Suomalaista mediaa seuraamalla huomaa, että myös kriittisiä mielipiteitä on, ja niistä saa puhua, Gusatinsky esittää. 

Neuvostoliiton perintö näkyy vanhemilla ikäluokilla muun muassa Nato-kriittisyytenä. Kuva: Patrik Vuori

Monet seuraavat rinnakkain suomalaista ja venäläistä mediaa, ja monet negatiiviset näkemykset saadaankin Venäjältä, jonka media on huomattavan länsivastaista.

– Venäjänkielisellä väestöllä on hyvin monimutkainen suhtautuminen Venäjään, mikä saattaa johtaa siihen, että kritiikki valtiota vastaan koetaan henkilökohtaisena.

Olennaista on kuitenkin huomata, että monet vastaajat suhtautuvat myös Venäjän mediaan epäluottavaisesti. Kyselyssä nousi myös esiin näkökulmia, joiden mukaan jokaisen maan mediassa esiintyy propagandaa. Monet pitävät luotettavaa ja puolueetonta mediaa tärkeinä, mutta eivät välttämättä koe suomalaisen median edustavan sellaista.

Suomalaiseen mediaan luottavat perustelivat kantaansa puolueettomuudella, sananvapaudella ja median riippumattomuudella. Osa kertoi luottavansa mediaan, koska luottavat myös yhteiskuntaan yleisesti. 

Yleisin venäjää puhuvien seuraama media on Yle. Kuitenkin päivittäin tuotettavia venäjänkielisiä uutisia seurasi vain 22 prosenttia vastanneista.

Puolustusvoimilta mallia

Tutkimuksessa kävi ilmi, että Ukrainan sodan myötä yhä useampi venäjää puhuva on kohdannut syrjintää kielensä vuoksi, mikä voi selittää joidenkin negatiivista suhtautumista yhteiskuntaan.

Suomessa voitaisiin toimia paremmin sen eteen, että venäläistaustaiset integroituisviat yhteiskuntaan, Gusatinsky pohtii. Monissa muissa Euroopan maissa samanlaisia eroavaisuuksia koko väestön ja venäjää puhuvien välillä ei ole yhtä paljon.

Etenkin toisen polven maahanmuuttajien parissa on vaikeuksia sopeutua yhteiskuntaan.

– Virossa ja Saksassa venäläistaustaiset lapset olivat paljon lähempänä kantaväestön mielipiteitä ja arvoja kuin vanhempansa. Suomessa näin ei ole.

Gusatinskyn mukaan Suomen asepalveluksesta voitaisiin ottaa oppia koko yhteiskunnan toimintaan. 

– Oman kokemukseni mukaan asepalveluksessa ei ole kauheasti syrjintää tai jaottelua "meihin" ja "heihin". Kun on yhteinen päämäärä, ihmiset eivät koe tarvetta jakautua ryhmiin. Tästä voisi ottaa mallia yhteiskunnassa.

Cultura-säätiön tekemän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa Suomessa asuvien venäjänkielisten asenteita ja mielipiteitä yhteiskunnasta. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluitse vuoden 2024 maalis-kesäkuussa. Otanta oli 1000 venäjänkielistä, jotka vastasivat kysymyksiin asteikolla yhdestä viiteen. Vastaavanlainen tutkimus tehtiin viimeksi vuonna 2022 Ukrainan sodan alettua. Raportin voi lukea Cultura-säätiön kotisivuilta.