Puolustusvoimien palvelukeskus on edelläkävijä automatisoinnissa ja analytiikassa

Puolustusvoimien palvelukeskus on kehittänyt hallintoa jo 10 vuotta. Nyt se tutkii, miten tekoälyä voisi hyödyntää esimerkiksi rekrytoinneissa.

Puolustusvoimien palvelukeskus ei ole jäänyt kymmenen toimintavuotensa aikana paikoilleen, vaan se pyrkii jatkuvasti tehostamaan toimintaansa.

– Palvelukeskus on Puolustusvoimien edelläkävijä automatisoinnin ja analytiikan hyödyntämisessä, linjaa palvelukeskuksen johtaja, eversti Jukka Seppä.

Keskus hyödyntää automatisointia esimerkiksi Puolustusvoimien henkilöstön matkalaskujen käsittelyssä sekä fyysisen toimintakyvyn mittaustulosten analysoinnissa. Näiden toimintojen lisäksi yli 60 muuta prosessia on automatisoitu.

Myös Puolustusvoimat on alkanut perehtyä tekoälyn mahdollisuuksiin ja uhkiin.

 – Tutkimme, voisiko tekoälyä hyödyntää esimerkiksi rekrytoinneissa. Puolustusvoimien henkilöstötarve on kasvanut Suomen Nato-jäsenyyden myötä ja hakemuksia saattaa yhteen tehtävään tulla jopa useita satoja, valaisee Seppä.

Tietosuoja rajoittaa tekoälyn käyttöä

Tietosuojan varmistaminen tuo erityisesti tekoälyn hyödyntämiseen omat rajoitteensa.
Palvelukeskus käsittelee paljon turvaluokiteltua materiaalia.

– Tietoturvan varmistaminen on elintärkeää Puolustusvoimien toiminnassa. Esimerkiksi tekoälyn käyttöä rajoittaa vahvasti tietosuojan vaatimukset, toteaa Seppä.

Palvelukeskuksen johtaja, eversti Jukka Seppä korostaa, että palvelukeskus on varautunut palvelunestohyökkäyksiin monin eri keinoin. Tällä tavoin voidaan taata toiminta myös poikkeusoloissa. Kuva: Yankuan Zhang

Palvelukeskuksen on yhdessä muiden Puolustusvoimien yksiköiden kanssa kyettävä toimimaan myös poikkeusoloissa. Esimerkiksi sotilaiden päivärahojen maksaminen ja asevelvollisten asiointipalvelujen toimivuus korostuvat kriisitilanteissa. 

– Tavoitteena on, ettei palvelukeskuksen toiminta muutu poikkeusoloissa mitenkään. Toimintoja tultaisiin kuitenkin tehostamaan – esimerkiksi Puolustusvoimien henkilöstön virkistysaluepalvelut voitaisiin jättää kriisitilanteessa taka-alalle, toteaa Seppä. Nykyiseen sodankäyntiin kuuluu vahvasti hybridivaikuttaminen. Esimerkiksi palvelunestohyökkäyksen kohdistuessa täysin automatisoituihin palveluihin saattaisi palvelukeskuksen toiminta lakata kokonaan. 

– Onneksi meillä on käytössä manuaaliset toimintajärjestelmät palvelunestohyökkäyksiä varten, ja kykenemme toimimaan ilman verkkoyhteyttä. Tämä kuitenkin rajoittaa juuri automatisoinnin ja tekoälyn käyttöä, toteaa Seppä.

Puolustusvoimien tukipilari

Automatisaatio ja analytiikka ovat merkittävä osa palvelukeskuksen kehitystyötä, mutta sen ydintehtävä on tuottaa hallinto- ja tukipalveluja koko Puolustusvoimille.

Ennen palvelukeskuksen syntyä jokainen joukko-osasto ja puolustushaara tuotti omat tukipalvelunsa itse. Uuteen malliin siirtyminen ei sujunut täysin kivuttomasti.

– Alussa tuli paljon negatiivista palautetta laskujen käsittelyn kankeudesta. Kun keskuksen toiminta saatiin muutaman vuoden päästä kunnolla käyntiin, yhteinen toimintatapamme keräsi paljon kehuja, täsmentää palvelukeskuksen entinen apulaisjohtaja, ylitarkastaja Jaakko Nuuja.

Miksi sitten Puolustusvoimille haluttiin luoda keskitetty palveluntarjoaja muun muassa kirjanpitoon, tiedonhallintaan ja rekrytointiin?

– Keskuksen perustamisen tarkoituksena oli parantaa palveluiden tehokkuutta, yhdenmukaistaa toimintatapoja ja vähentää henkilöstötarvetta, valaisee Nuuja.

Ajatuksen allekirjoittaa palvelukeskuksen nykyinen johtaja, eversti Jukka Seppä.

– On tehokkaampaa keskittää matka- ja ostolaskujen käsittely neljälle taloussihteerille palvelukeskukseen kuin jakaa se erikseen jokaiselle puolustushaaralle, toteaa Seppä.

Keskitetyt palvelut, hajautetut toimipisteet

Palvelujen keskittäminen todella tuotti tulosta.

–Saimme aikaan noin 40 prosentin tehostumisen henkilötyövuosissa, kun talouden ja matkustamisen tehtäviä keskitettiin eri hallinnon tasoilta koko Puolustusvoimat käsittävään palvelukeskusmalliin, toteaa Talous- ja matkapalveluyksikön johtaja, kamreeri Veli-Pekka Sevón.

Poiketen palvelukeskuksen tuottamista palveluista sen toimipisteet eivät ole keskitetyt yhteen paikkaan. Keskuksen noin 200 työntekijää on sijoitettu Joensuuhun, Tuusulaan ja Tampereelle.

– Toiminnan hajauttaminen luo iskunkestävyyttä poikkeusoloja varten, Seppä toteaa.
Taustalla on myös ajatus siitä, että Puolustusvoimat pystyy tarjoamaan työpaikkoja ympäri Suomen.

– Olemme houkutteleva työnantaja, koska tarjoamme tietyissä tehtävissä mahdollisuuden työskennellä kolmella eri paikkakunnalla, Seppä kertoo.

Siviileille käyttöä myös poikkeusoloissa

Tiedonhallintapalvelujen tuottamiseen välttämättä ei tarvita sotilaallisen maanpuolustuksen osaamista ja palvelukeskuksen työntekijöistä 89 prosenttia onkin siviilejä. Heillä on kuitenkin roolinsa valtion virkamiehinä myös poikkeusoloissa.

– Me emme mene maastoon – tarvitsemme vain rakennetut tilat ja toimivat tietoliikenneyhteydet, toteaa Seppä.