Puolustusvoimauudistus tuotti säästöjä
Viime vuonna 2015 saavutettiin noin 123 miljoonan euron vuotuinen säästö verrattuna tilanteeseen, jossa puolustusvoimauudistusta ei olisi tehty. Tämä selviää puolustusvoimain loppuraportista, joka julkaistiin 31. lokakuuta 2016.
Puolustusvoimauudistuksen tavoitteena oli Suomen puolustuskyvystä huolehtiminen ja pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Uudistuksen lähtökohtana olivat kriisiajan puolustusvoimien mitoitus ja tehokas toiminta. Uudistus toteutettiin vuosina 2012–2015.
Komentaja Marko Laaksonen Pääesikunnan suunnitteluosastolta kertoo, että kaikki asetetut merkittävät tavoitteet saavutettiin.
– Oikeastaan isoja tavoitteita ja konkreettisia mittareita ei jäänyt saavuttamatta. Merivoimien alusvuorokaudet jäivät vajaaksi, mutta se ei johtunut uudistuksesta, vaan alusten käytettävyydestä joka oli suunniteltua alhaisempi.
Uudistuksen yhteydessä puolustusvoimien henkilöstön määrä väheni 2 281 henkilöllä. Suurin osa vähennyksistä tehtiin Laaksosen mukaan luonnollista poistumaa käyttäen.
– Tietysti käytettiin luonnollista poistumaa ja koitettiin löytää ihmisille selviytymispolkuja. Tässä oli kuitenkin pari vuotta aikaa järjestellä asioita. Lähestulkoon jokaiselle pystyttiin järjestämään selviytymispolku ja sen takia irtisanomiset jäivät vähäisiksi.
Aivan ongelmitta uudistustuksessa luotu, 1.tammikuuta 2015 aloitettu organisaation ja toimintamallin käyttöönotto ei mennyt.
– Esimerkiksi hankintaprosessissa oli isojakin käynnistysvaikeuksia lähinnä sen uuden toimintatavan ja hankinnalla tehtävien ohjelman keskeneräisyyden takia. Sen eteen tehtiin hartiavoimin työtä, ja nyt näyttää siltä, että prosessi toimii, Laaksonen sanoo.
– Toinen ongelmakohta oli puolustusvoimien työntekijöiden virkamatkojen matkanhallinta. Alussa uusi järjestelmä aiheutti paljonkin hämmennystä ja kitkaa, kun oli uusi toimintatapa ja ohjelma, jota täytyi alkaa käyttämään. Nyttemmin ihmiset ovat tottuneet siihen, ja se näkyy myös palvelukeskuksen toiminnassa.
