Amos Kautto

Ilkka Kouri seisoo ja katsoo kameraan.

Ilkka Kouri vammautui itse varusmiespalveluksessa ja työskentelee nykyään saman kohtalon kokeneiden varusmiesten puolesta.

Puolustusvoimat vastaa palveluksessa sattuneista tapaturmista – Kotiutumisen jälkeen vastuu siirtyy Valtiokonttorille

Atte Matilainen

Tapaturmiin saa hoitoa heti ja vielä varusmiespalveluksen jälkeen.

Varusmies on Puolustusvoimien terveydenhuollon vastuulla, jos palveluksen aikana sattuu tapaturma. Kotiutumisen jälkeen vastuu siirtyy Valtiokonttorille, jos varusmiehen vamma edellyttää edelleen hoitoa tai henkilölle maksetaan korvauksia tapaturmasta.

– Kotiutuksen yhteydessä varusmiehille tehdään kotiutustarkastus. Tällöin heidän kanssaan käydään läpi mahdollisesti jatkohoitoa vaativat tapaturmat ja palvelussairaudet. Sosiaalikuraattori antaa varusmiehille kotiuttamisoppitunnin yhteydessä opastuksen palvelustapaturman tai sairausilmoituksen tekemiseen. Vastaavasti toimitaan palveluksen keskeytyessä, kertoo Puolustusvoimien pääesikunnan johtava sosiaalipäällikkö Kari Seppänen.

Sosiaalikuraattori neuvoo myös muista tukimuodoista ja arvioi, tarvitseeko varusmies kotiutumisen jälkeen kotikuntansa tukea.

Kotiuttamisen jälkeen tukena on myös Asevelvollisena vammautuneiden tuki ry.

– Tavoitteena on varmistaa, että tapahtumailmoitus on laadittu, asian käsittely etenee tarkoituksenmukaisesti eikä varusmies jää yksin asian kanssa, Seppänen tiivistää. 

Palvelut kehittyvät

Vammautuneiden tuki -yhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Kouri vammautui itse varusmiehenä vuonna 1964. Hän sai silmävamman RUK:n sissiharjoituksessa. 

– Mietin silloin, mitä teen isona. Olin ajatellut ryhtyä voimisteluopettajaksi, mutta meni stereonäkökyky. Eikä sitä rekkiä voi ihan niin vain hapuilla, hän muistelee.

Tiedon ja avun löytäminen oli tuolloin kovan työn takana.

– Itse piti ottaa kaikesta selvää. Valtion tapaturmavirasto hoiti siihen aikaan näitä juttuja. Sinne soittelemalla sain apua ja ohjeita. Lopulta kaikki toimi kuitenkin, hän muistelee. 

Nykyään tilanne on parempi. Yhdistys on auttanut vammautuneita viimeiset 18 vuotta. Osapäiväinen sosiaalipäällikkö pyörittää käytännön toimintaa, hoitaa ohjausta ja neuvontaa.

– Olemme Puolustusvoimien kanssa kehitelleet sellaista järjestelmää, että kun varusmies vammautuu ja jos hänen palveluksensa keskeytetään tai hänet kotiutetaan vammautuneena, niin tapaturma-asiamies tai sosiaalikuraattori antaa hänelle esitteemme. Esitteessä on tietoa, mistä saa apua ja keneen ottaa yhteyttä, Kouri selittää.

– Otamme vammautuneesta kopin heti, ettei hän jää tyhjän päälle kotiutuessaan, hän jatkaa.

Talous tiukalla

Palveluksessa vammautuneiden tuki sai pitkään avustusta sosiaalialan terveysjärjestöjen alaiselta STEA:lta. Avustus kuitenkin loppui. Nyt rahoitusta tarjoavat enää maanpuolustusalan säätiöt.

– Avustuksella pystyimme palkkaamaan sosiaalipäällikön neljäksi päiväksi viikossa. Kun rahat loppuivat, pystymme pitämään hänet töissä vain kaksi päivää viikossa. 

Yhdistys joutui rahapulassa luopumaan toimistohuoneestaan Invalidiliiton talossa.

Tukipalveluiden tulevaisuus on paljolti riippuvainen taloudesta. Jos vain rahaa jostain löytyisi, palauttaisi Kouri yhdistyksen toiminnot entiselleen.

Vammautuneiden tuen työ kuitenkin jatkuu ja se on noteerattu. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö pyytää siltä aina lausunnon tehdessään alaan liittyvää lainsäädäntöä ja valmistelutyötä.

Kouri on jo lopettanut päivätyöt ja jäisi mieluusti luottamustehtävistäkin syrjään, jos vain jatkaja löytyisi.

– Tämä on sen verran tärkeä asia, että roikun vielä mukana. Olemme saaneet tuloksia aikaan, ja sehän tässä on kaikkein tärkeintä.