Puolustusvoimat perustaa lennokkitorjunnan yksiköitä
Puolustusvoimat tehostaa vanhempienkin ilmatorjuntatykkien käyttöä, jotta laaja-alaiseen drooniuhkaan voidaan vastata.
Meren yllä partioivan NH90-kuljetushelikopterin miehistö havaitsee alapuolellaan viholliskohteen. Pientä lentokonetta muistuttava lennokki liitää hyvin hitaasti ja lähellä merenpintaa.
Helikopterin oviaseampuja ampuu muutaman sekunnin sarjan droonia kohti ja korjaa samalla tähtäystä merenpinnan roiskahdusten mukaisesti. Lähes välittömästi laitteen valkoinen laskuvarjo aukeaa onnistumisen merkiksi.
Vaikka kyseessä on harjoituksen tehtävä, Viron ilmatilassa 19. toukokuuta alasammuttu vieras lennokki ja lukuisat muut droonihavainnot todistavat, ettei kuvattu tilanne ole kaukana todellisuudesta.
– Aiemmin ajattelin, etteivät droonit ole merkittävä sotilaallinen uhka, mutta nyt tiedän toisin. Ukrainan sodan droonitiedustelu ja -iskut ovat osoittaneet sen, kiteyttää lennokintorjuntataharjoituksiin osallistunut Jääkäriprikaatissa palveleva kersantti Paadar.
Lohtajalla kaksi kertaa vuodessa järjestettävässä Mallet Strike -harjoituksessa droonien torjunta oli sodankäynnin kehityksen myötä tänä vuonna suuremmassa roolissa kuin koskaan aikaisemmin.
– Harjoituksen isona teemana oli lennokkien torjunta, jossa ilmatorjuntajärjestelmämme näyttelevät erittäin tärkeää roolia, harjoitusta johtanut ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Mano-Mikael Nokelainen toteaa.
Lähes 2 000 ilmapuolustajaa Maa-, Ilma-, ja Merivoimista yhteen kokoava harjoitus on ilmatorjuntajoukkojen tärkein harjoitus. Lohtajan ampuma- ja harjoitusalue tarjoaa loistavat puitteet sen suorittamiseen.
Nokelaisen mukaan joukoille luotiin harjoituksessa ainutlaatuinen ja haastava toimintaympäristö, jota ei kyetä järjestämään missään muussa ilmatorjuntaharjoituksessa.
Kaikkia asejärjestelmiä tarvitaan
Nykyisiin massahyökkäyksiin käytettäviä drooneja on mahdollista tuottaa niin edullisesti, että suorituskyvyltään tehokkaimmat asejärjestelmät eivät aina parhaiten sovellu niiden torjuntaan.
Jos vain joidenkin satojen eurojen hintaista droonia ammutaan kymmenien tuhansien eurojen arvoisella ohjuksella, on jokainen tuhottu drooni merkittävä taloudellinen voitto hyökkääjälle.
Kaksiosaisen Mallet Strike -harjoituksen ampumavaiheessa ilmatorjuntajoukot pääsivätkin torjumaan maalilennokkeja useilla eri asejärjestelmillä.
– Lennokintorjunta koostuu ilmatorjunta-aselajissa niin vanhojen asejärjestelmien kuin uusien järjestelmien käytöstä parhaalla mahdollisella tavalla esiintyvään uhkaan nähden, Nokelainen tiivistää.
Hän kuitenkin täsmentää, ettei mitään käytöstä poistettuja asejärjestelmiä olla palautettu käyttöön, mutta esimerkiksi 23 mm:n ilmatorjuntatykin koulutusta on lisätty.
– Vanhempien ase- ja johtamisjärjestelmien käyttöä on kehitetty muun muassa toimintamallien osalta lennokintorjuntaa varten.
Harjoituksessa oli mukana yhteensä yli kolmekymmentä 23 ITK 61- ja 23 ITK 95 -mallista ilmatorjuntatykkiä, jotka tunnetaan myös lempinimellä "Sergei".
Käytössä oli myös olalta laukaistavia ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, kuten ITO15 Stinger.
Lisäksi uutena elementtinä harjoituksessa kokeiltiin droonien tuhoamista haulikoiden sekä rynnäkkökivääriin kiinnitettävän Smart Shooter 3000 -älytähtäimen avulla.
Smart Shooter 3000 -älytähtäin kiinnitetään rynnäkkökiväärin oman tähtäimen rinnalle. Kuva: Maavoimat
Älytähtäin auttaa merkittävästi pieneen ja nopeasti liikkuvaan kohteeseen osumista rynnäkkökiväärillä laskemalla osumaan vaadittavan ennakon tähtäinkuvaan.
Sen avulla droonien tuhoaminen ei jää vain siihen erikoistuneiden joukkojen vastuulle, vaan jokainen taistelija kykenee tarvittaessa vaikuttamaan lennokkeihin.
Tähtäintä kokeillut alikersantti Vättö kuvailee kokemusta positiiviseksi.
– Ampuminen oli yllättävän helppoa, kun oppi miten tähtäin toimii. Älytähtäimessä oli paljon eri funktioita. Oli siistiä!
Uusia torjuntayksiköitä
Kymmenen päivää kestänyt harjoituskokonaisuus sujui Nokelaisen mukaan mallikkaasti.
Sään vuoksi ensimmäisten päivien suunnitelmia täytyi muokata, mutta ammunnat saatiin silti toteutettua turvallisesti ja onnistuneesti.
Nokelainen kehuu harjoituksen onnistuneen erinomaisesti ja joukkojen suorituskyvyn nousseen huomattavasti.
Varusmiehet olivat Nokelaisen kanssa samoilla linjoilla.
– Harjoitus on mennyt hyvin yksikköni ja jaokseni osalta. Olemme harjaantuneet lisää omiin tehtäviimme ilmatorjunnan parissa, Vättö sanoo.
– Tähän asti on tuntunut hyvältä. Esimerkiksi verrattuna edelliseen Mallet Strike 2/25 -harjoitukseen, olen nyt saanut kokea harjoituksen uudella tavalla johtajan roolissa. Paljon kuitenkin edellisen harjoituksen asioita on muistunut mieleen, Paadar lisää.
Kerätty kokemus uusien asejärjestelmien ja toimintatapojen käytöstä tulee pian konkreettiseen käyttöön, sillä Nokelainen kertoo Puolustusvoimien aikovan perustaa uusia nimenomaan droonien torjuntaan keskittyviä yksiköitä.
– Tulevaisuudessa puolustusvoimiin rakennetaan myös erillisiä lennokintorjuntayksiköitä, jotka varustellaan kehittyneempää lennokkiuhkaa vastaan monipuolisilla torjuntavälineillä.
Yksiköiden koulutusta ei kuitenkaan aloiteta vielä kesän tai seuraavankaan vuoden saapumiserille.
– Näiden saapumista varusmieskoulutukseen joudutaan vielä muutama vuosi odottamaan, Nokelainen tarkentaa.
